Outi Määttä, Author at Päiväkoti Murut

Päiväkotiryhmän vuosi

Vietimme Päiväkoti Muruissa, Haukilahdessa 3-5 -vuotiaiden ryhmän, Kultakimpaleiden kesäjuhlaa. Ryhmän aikuiset olivat koostaneet varajohtajan Monan johdolla todella kauniin puheen, jota säesti lasten monet upeat lauluesitykset. Puhe antaa pienen makupalan siitä, mitä kaikkea ryhmän toimintavuoteen on mahtunut.

”Olemme saaneet nauttia upeasta toimintavuodesta oppien yhdessä paljon uusia taitoja, sekä löytäen uusia ystäviä. Syksyllä aloitimme toimintavuoden pureutuen erityisesti matemaattisiin taitoihin, kielellisiin valmiuksiin, vuorovaikutus- ja kädentaitoihin. Keväällä olemme harjoitelleet kaveritaitoja eri tunneoppimateriaalien avulla, sekä harjoitelleet parin ja ryhmän kanssa toimimista.

Metsäretket tuovat energiaa lapsille ja aikuisille

Metsäretkillä olemme päässeet havainnoimaan upeaa luontoa ja metsää. Olemme seuranneet vuoden aikana luonnossa tapahtuvia muutoksia. Lapset ovat oppineet kunnioittamaan luontoa ja siellä asuvia ötököitä ja eläimiä. Nyt keväällä olemme erityisesti keskittyneet lasten kiinnostusten pohjalta ötököihin ja niitähän on riittänyt! Isoja muurahaiskekoja kasvaa metsässä useampi – tärkeää on kuitenkin muistaa antaa muurahaisten rakentaa omaa kotia rauhassa eikä tökkiä pesää millään. Olemme oppineet, ettei ampiaiset ja mehiläiset tee mitään pahaa – ne rakastavat kukkia ja mahtuvat vallan hyvin kanssamme metsään. Olemme nähneet hyttysen ja kärpäsen, liiteleviä perhosia, sekä tietenkin leppäkertun käden päällä kulkemassa.

Ötökät ovat tulleet meille tutuiksi ja ystäviksi! Lapset ovat olleet todella kiinnostuneita siitä, miten kasvit, kukat ja puutarha kasvaa ja kukoistaa. Tutkimme kasvuun liittyviä asioita kirjojen ja iPadin avustuksella. Katsoimme kuvia erilaisista kukista, yrteistä ja kasvun vaiheista. Lapset seurasivat päivittäin istutettuja herneenveroja sekä niissä tapahtuvia muutoksia. Pikku Papu on avustanut ja opastanut puutarhanhoitoa koko kevään.

Liikuntaa ja matematiikkaa

Olemme harjoitelleet monipuolisesti erilaisia leikkejä ja tapoja liikkua. Pihalla on leikitty hippaa, peiliä, jalkapalloa, sählyä, parkouria, sekä pompittu pihaliiduilla piirretyissä hyppyruudukoissa. Urheilukentällä olemme harjoitelleet yhteisleikkejä mm. hedelmäsalaatti, polttopallo, tervapata, Paljonko kello on, Herra Susi? sekä erilaisia hippoja. Keväällä yksi lasten lemppariharjoituksista on erilaiset viestit juoksemalla, palloa kuljettamalla, hyppimällä ja pareittain. Viestin lomassa on harjoiteltu itsensä haastamista, toisten kannustamista sekä ryhmätyöskentelyä.

Olemme keskittyneet myös kehon eri osiin ja näiden tunnistamiseen. Aina yhtä riemastuttava ja hauska leikki on pää-olkapää-peppu. Toinen suosikki on ollut viikonpäivärytmimme, jossa harjoittelemme sekä viikonpäiviä että rytmin muodostamista eri kohtiin kehossa. Olemme yhdistäneet paljon matematiikkaan myös liikuntahetkiimme.

Ja voi että miten paljon olemmekaan oppineet varhaiskasvatuksen matematiikkaa, ja missä kaikkialla sitä matikkaa ympärillämme onkin. Laskemme arjessa ystäviä, naulakkopaikkoja, juomalaseja, seinällä tai vaatteissa olevia kuvia sekä paljon paljon muuta. Matemaattisia vahvuuksia harjoitellessamme olemme oppineet lukumääriä, vertailua, luokittelua, sarjoittamista ja vastaavuuksia. Ryhmässämme on innostuttu aivan erityisesti palapeleistä, sekä erilaisista pöytä- ja koritehtävistä, joita olemme kehittäneet lapsille. He kokevat niin paljon riemua uusia taitoja oppiessaan! Matematiikka myös yhdistää lapsia, ja he tekevät usein yhteistyötä ratkaistessaan arvoituksia ja haastavia tehtäviä. Arjessamme on paljon erilaisia vivahteita matematiikasta, mutta aina hauskalla luovalla ja toiminnallisella tavalla, joka motivoi oppimaan lisää ja lisää!

Laulamamme laulut sisältävät paljon lukumääriä. Esimerkiksi Elefantti-marssi, Viisi lumiukkoa muhkeaa, Viisi pientä ankkaa ja Kolme varista.

Vuororovaikutustaidot ja toistemme kuunteleminen on tärkeää

Opettamalla hyviä vuorovaikutustaitoja annamme lapsille taidot rakentaa itselleen merkityksellisiä ja syvästi hyvinvointia vahvistavia verkostoja, joihin he voivat tukeutua, ja joista he saavat turvaa ja hyvinvointia elämänsä eri vaiheissa. Olemme noudattaneet vuorovaikutustuokioilla ja -harjoituksissa viiden K:n toimintaperiaatetta: kiinnostuminen, kysyminen, kuunteleminen, kannustaminen ja kunnioitus.

On tärkeää, että olemme oppineet välittämään aidon kiinnostuksen toisiamme kohtaan, sekä antamaan täyden läsnäolon hetkiin. Näin kaikki saavat tunteen yhdessä tekemisestä ja tärkeänä olemisesta.

Kyseleminen on tärkeää, ja kysymyksiä ja ajatuksia nouseekin usein harjoitusten lomassa. Jokainen näistä tulee kuulluksi, oli kysymys tai ajatus mikä tahansa. Harjoittelemme kuuntelemista arjessamme, mutta erityisesti vuorovaikutustuokioilla. On tärkeää kuunnella ystävää, ja tällöin myös oman vuoron tullen ystävä kuuntelee sinua. Kaikilla on oma hetkensä olla äänessä ja kertoa miltä tuntuu.

Kannustus on äärimmäisen tärkeää, ja tätä harjoittelemme viikoittain eri osa-alueiden kautta. Kannustaminen luo yhteishenkeä, vahvistaa ystävyyssuhteita sekä opettaa lapsia antamaan ja vastaanottamaan kehuja – ja niitähän he ansaitsevan yllin kyllin!

Kaiken keskiössä on kuitenkin kunnioitus ja ymmärrys, että olemme kaikki yksilöitä. Jokainen meistä on ihana ja upea juuri sellaisena, kun on. Kohtaamme kaikki samalla tavalla, ja jokaisella on samat säännöt sekä oikeudet. Kunnioitamme toistemme mielipiteitä ja ajatuksia, sekä erityisesti tunteita. Annamme tilaa tai halauksen ja läheisyyttä, kun se on tarpeen. Kunnioitamme kaikkia ja ymmärrämme, että olemme kaikki ainutlaatuisia ja arvokkaita.

Heittäydymme ja pidämme hauskaa

Hauskuus, nauru ja hyvä mieli – niistä on vuorovaikutustuokiot tehty. Näitä olemme painottaneet yhdessä ryhmän kanssa. Tuokioilla hassutellaan ja tehdään mitä höpsöimpiä harjoituksia: lapsista leivotaan vuorotellen iso pullataikina, leikitään ilmapalloleikkiä, puetaan ja somistetaan kaveri kaikilla roolivaatteilla ja koristeilla mitä löydämme, piirrämme toistemme selkiin kuvioita, ratkaisemme yhdessä pulmia ja saavutamme tavoitteemme yhdessä. Nautimme onnistumisesta! Vuorovaikutustuokioilla olemme myös harjoitelleet pantomiimileikkejä varsinkin eri eläimiä esittäen. Tämä harjoitus on ollut lasten mielestä hauska.

Kiitos perheille

Olemme paljon kertoneet teille mitä kaikkea lapset ovat oppineet ja saaneet kuluneen toimintavuoden aikana.

Haluamme nyt kiittää niin lapsia kuin teitä vanhempia tästä vuodesta. Olemme saaneet tutustua jokaiseen lapseen yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Olemme saaneet nauraa enemmän kuin vatsalihakset ajoittain kestäisivät, olemme saaneet olla syli ja turva, kun sitä ollaan tarvittu. Olemme saaneet olla kannustava aikuinen uuden haastavan asian edessä, ja todistaa uskomattomia kasvutarinoita sekä hetkiä jolloin lapset ymmärtävät itse olevansa taitavia, upeita ja uniikkeja.

Olemme saaneet itse kasvaa lastenne kanssa ja oppia uutta. Olemme saaneet käpertyä viltin alle yhdessä lukemaan satuja ja vain keskustelemaan mitä mielessä liikkuu. Olemme saaneet hyppiä kuralätäköissä kaatosateessa, sekä leikkiä vesileikkejä aurinkoisessa kesäsäässä. Ennen kaikkea olemme saaneet tehdä joka päivä merkityksellistä työtä lastenne kanssa, jota emme tule koskaan unohtamaan.

Olemme saaneet olla tukena selvittämässä ristiriitatilanteita, kun juuri se tietty Elsa-mekko on tällä kertaa ystävän päällä. Olemme saaneet tukea pettymysten kohdatessa esimerkiksi lautapelihäviön hetkellä ja opettaa kaveritaitoja. Olemme saaneet maailman hellyttävimpiä kommentteja, kuinka jollakin meistä on ”yöpuku päällä” vaikka sen ensimmäisen kerran päätti kokeilla mekkoa töihin. Olemme saaneet kehuja korvakoruista, avainketjusta, sadetakista tai uusista sisäkengistä.

Olemme saaneet olla teille perheille tukena ja tehdä upeaa yhteistyötä. Olette luottaneet käsiimme kallisarvoiset aarteenne. Olette luottaneet meihin ja olleet meille avoimia. Olette ymmärtäneet ja tukeneet kun ajat ovat olleet haastavia myös meidän alalla varsinkin pandemian aikana. Olemme saaneet tehdä aidosti yhteistyötä kanssanne, ja jokaisesta teistä on tullut meillä äärimmäisen merkityksellinen henkilö polullamme.

Näihin mietteisiin päätämme lauluesityksemme, ja haluamme toivottaa kaikille aivan ihanaa kesäloman odotusta, kesälomaa lomalle jääville sekä ihania hetkiä kesälle ihan meille jokaiselle!”

Puheessa on otteita kirjasta Kukoistava kasvatus. Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisen hyvinvointiopetuksen käsikirja, BEEhappy publishing, 2019)

Millainen on paras päiväkoti?

(Tämän jutun on kirjoittanut Outi Määttä, kolmen päiväkoti-ikäisen äiti ja Murujen toinen perustaja. Tekstin sisältöä on kommentoinut Maarit Jaakkola, varhaiskasvatuksen opettaja ja Murujen päiväkodinjohtaja.)

Paras päiväkoti on pieni, lämmin ja kodinomainen. Tämä on ollut Murujen visio taipaleemme alusta alkaen. Tavoitteemme on tarjota lapsille, perheille ja henkilöstölle unelmien päiväkoti.

Uskomme, että pieni päiväkoti tarjoaa lapselle ainutlaatuisen kasvu- ja oppimisympäristön, sekä vahvan perustan edessä olevalle tielle. Huomisen maailma on vaativa ja edellyttää lapsilta monia erilaisia taitoja. Päiväkotimme panostaa erittäin laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja vahvaan pedagogiseen sisältöön, mutta on samalla kodinomainen ja rauhallinen pesä. Tärkeintä on, että lapsi saa olla oma itsensä, ja tuntee olonsa tärkeäksi, rakastetuksi ja turvalliseksi.

Lapsen yksilöllinen huomioiminen ja kohtaaminen

Pienessä päiväkodissa kaikki tuntevat toisensa; lapset, työntekijät ja perheet isovanhempia myöten. Lapset muodostavat arvokkaan ja tiiviin ystäväporukan. Turvallisuus lisääntyy, kun kaikkien kasvot ovat toisille tutut. Päiväkodin aikuiset tietävät täsmälleen, kuka lapsen iltapäivällä noutaa.

Hienointa pienessä päiväkodissa on, että jokainen lapsi tulee kuulluksi, nähdyksi ja huomioiduksi. Hän saa olla oma itsensä, ja kaikki osaavat huomioida hänen yksilölliset tarpeensa. Aikuiset osaavat lukea lasta, ymmärtävät hänen kieltään ja antavat hänelle juuri hänen tarvitsemaansa tukea. He kaikki tietävät, mikä lasta jännittää, mikä häntä motivoi, ja missä asioissa hänellä on vielä opittavaa. Koska lasta kuullaan, ei tämän tarvitse erikseen hakea huomiota, mikä myös osaltaan tuo päiväkotiin rauhaa. Toisaalta rauhallisessa ympäristössä myöskään hiljaisempi lapsi ei jää sivuun.

Päiväkodin kevätjuhlat ovat Muruissa aina haikea ja tunteikas hetki; vuosien aikana muodostuneet ihmissuhteet ovat vahvoja, ja ikävä eron hetkellä on aito. Varhaiskasvattajat ovat saaneet seurata lapsen kasvua ja kehittymistä vuosien ajan. Tänä aikana heistä tulee toisilleen aidosti tärkeitä ihmisiä, jotka eivät koskaan unohdu.

Kiireetön päiväkoti ja oppimisympäristö

Välillä vanhempana tuntuu, että aina on kiire, liian kiire. Päiväkoti sen sijaan on todellinen rauhan satama, jonka hyväntuulisuus ottaa valtaansa jo portista sisään astuessa. Sinut kohtaa iloinen lapsi ja hymyilevä henkilöstö, joilla molemmilla on aikaa kertoa kaikki tärkeä päivän tapahtumista.

Päiväkoti Muruissa lapsi kohdataan kiireettömästi ja hänelle annetaan arjessa aikaa. Erityisesti aivan pienet lapset hyötyvät kiireettömyydestä ja matalasta melutasosta.

Pienessä päiväkodissa arki on rauhallista, eikä päivän kulkua määrää logistiset tarpeet. Aikataulut voivat joustaa, jos lapset haluavatkin vielä jatkaa metsäseikkailuaan. Rautaiset varhaiskasvatuksen ammattilaiset osaavat toimia joustavasti ja lapsia kuunnellen rajojen ja raamien sisällä.

Eri ikäisten tuki

Pieni päiväkoti on kodinomainen myös siksi, että eri ikäiset lapset jakavat arjen keskenään. Tämä on erityisesti sisaruksille ihana asia. Päiväkotitaipaleen aloittaminen voi sujua huomattavasti jouhevammin, kun isommat sisarukset ovat turvana. Murujen yksiköissä (Solstugan, Omena ja Olari) toimii myös sisarusryhmä. Sisarussuhteet ja rauhallisen ja turvallisen hoitopaikan takaaminen aivan pienimmille lapsille on itse asiassa yksi syy siihen, että Murut on alun perin perustettu.

Kodinomaisuus syntyy myös siitä, miten isommat lapset hellivät ja hoitavat pienimpiä, ja miten toisaalta pieni taapero kiipeää isomman lapsen syliin lepäämään.

Pieni päiväkoti ja kokonaisvaltainen asiakaskokemus

Tavoitteenamme on taata lapsille hoitopaikka lämpimine ja pysyvine ihmissuhteineen, jossa hän voi kokea paljon onnistumisen iloa, luoda ystävyyssuhteita ja kehittyä omassa tahdissaan.

Uskomme, että onnelliset lapset kasvavat onnellisissa perheissä, ja koko perheen asiakaskokemus on meille tärkeä. Avoin, molemminpuolinen kommunikaatio tuo läpinäkyvyyttä ja luo parhaan pohjan lapsen kasvun tuelle sekä päiväkodissa että kotona.

Toisaalta onnellinen ja motivoitunut henkilökunta tarjoaa lapsille ja perheille parhaansa.

Niinpä panostamme näihin kolmeen kivijalkaan.

Lue lisää ajatuksistamme:

Olisitko meidän Muru?

Varaa varhaiskasvatuspaikkasi heti ottamalla yhteyttä info (at) paivakotimurut.fi / 050 523 0150.

Päiväkoti Murut – kokemuksia

Tätä juttua varten Murujen toinen perustaja, Outi Määttä haastatteli asiakasperhettämme.

Kertoisitteko lyhyesti perheestänne?

Olemme kolmihenkinen, (suomenruotsalainen), ulkoilua ja seikkailua rakastava perhe, joka asuu Haukilahdessa. Olemme molemmat asiantuntijatyössä Espoossa.

Kauanko olette olleet Murujen asiakkaita?

Elokuusta 2019 Murujen toiminnan aloittamisesta lähtien, eli reilut kaksi ja puoli vuotta. Kuulimme Muruista jo tammikuussa 2019, ollessamme Mauritiuksella lomalla. Tunsimme että tästä on kehkeytymässä jotain aivan erityistä, ja olimme heti yhteydessä Outiin.

Minkälainen kokemus Murut on ollut lapsellenne?

Päiväkoti on tuntunut turvalliselta ja henkilökunta ottanut lapsemme lämpimästi vastaan alusta asti. Ensimmäisestä päivästä lähtien hän on viihtynyt enemmän kuin hyvin, ja viikonloppuisin hän puhuu ja muistelee hyvin mielin päiväkodin tapahtumia. Huomaa että hän haluaa takaisin Muruihin leikkimään ja oppimaan. Kaikki Murujen aikuiset ja leikkikaverit ovat rakkaita ja hän lähtee iloisin mielin aamuisin päiväkotiin.

Entä teille perheenä?

Tuntui siltä että Muruissa palaset loksahtivat heti paikoillensa, ja vaikka meitä aluksi jännitti kovasti se että kotikielemme on ruotsi, aloitus sujui yli odotusten ja meille tuli kaikille heti ihana ja turvallinen tunne Muruista ja kaikista aikuisista. Meitä on aina kuunneltu ja arvostettu, ja mielipiteitämme otettu huomioon. Olemme suunnattoman kiitollisia kaikkia Murujen toimijoita kohtaan.

Jos ystävänne olisi valitsemassa päiväkotia omalle lapselleen, mitä kertoisitte hänelle Muruista?

Murut on pieni ja kodinomainen päiväkoti, jossa kaikki lapset nähdään/huomioidaan ja heitä arvostetaan sellaisina kuin he olevat. Perheitä kuunnellaan ja kunnioitetaan. Muruissa kaikki tehdään rakkaudella lapsia kohtaan.

Mikä on teille päiväkodissa tärkeää?

Että se on turvallinen, sopivan kokoinen, eikä liian suuri. Että perheitä nähdään ja kuullaan, se että kommunikointi sujuu hyvin ja että lapset saavat hyvää ruokaa, sekä tarpeeksi liikuntaa ja ohjattuja virikkeitä.

Mitä erityisesti arvostatte Muruissa?

Muruissa ymmärretään miten hektistä perheen arki voi olla, ja antaa siihen ihanan hengitysreiän ja suuren avun. Myös pienet ylimääräiset lisät, kuten ateriapalvelu ja kerhotoiminta on valtavan hienoa, ja piste iin päällä.

Kiitos, että olette asiakkaitamme! <3 t. Murut

Voit lukea lisää asiakkaidemme kommentteja täältä.

Murut ja Urban Mill yhdistivät voimansa kiertotalouden eteen

(Kirjoittaja Sara Knuuti on psykologi, Murujen osakas ja henkilöstövastaava.)

Urban Mill on Otaniemessä, Aalto-yliopiston kampusalueella sijaitseva yhdessä tekemisen tila, yhteisö ja kiihdyttämöpalvelu urbaania elämää parantaville innovaatioille ja niiden toteuttajille. Kuten olemme aiemmin kertoneet, Murujen osakkaissakin virtaa vahvasti innovatiivista teekkariverta ja Otaniemessä on vietetty kekseliäs hetki, jos toinenkin.

Kun Urban Mill ilmoitti muuttavansa uusiin tiloihin ja järjestävänsä kierrätystempauksen, oli siis selvää, että tässäkin tilanteessa lyötiin yhteistyön hynttyyt yhteen! ”Ihan loistavaa, että erinomaisessa kunnossa olevat tavarat pääsevät hyötykäyttöön niin hienoon tarkoitukseen, kuin espoolaiseen päiväkotiin!”, iloitsee tilapalveluiden tuottaja Lars Miikki.

”Ihan loistavaa, että erinomaisessa kunnossa olevat tavarat pääsevät hyötykäyttöön niin hienoon tarkoitukseen, kuin espoolaiseen päiväkotiin!”, iloitsee Urban Millin tilapalveluiden tuottaja Lars Miikki.

Urban Mill toteutti kiertotaloutta parhaimmillaan: pääaatteena toimi toive siitä, että tavaroille löytyisi uusi elämä ja käyttötarkoitus. Oli suuri yhteinen ilonaihe, että päiväkodin lapset voisivat hyötyä tavaroiden kierrätyksestä.

Kiertotalouden päätavoitteena on löytää tavaroille uusi elämä ja käyttötarkoitus – maksu omatunnon mukaan

Nopeasti ajatellen voisi ihmetellä, kuinka aikuisten toimistotavarat voisivat kotiutua lasten käyttöön. Aikuisten ja lasten työskentelytavoissa on kuitenkin pitkälti samat vaatimukset. Esimerkiksi toimiston tilanjakajat pääsevät nyt jatkamaan elämäänsä palvellen monenlaista pienryhmätyöskentelyä, opetuksen eriyttämistä, oman keskittymistilan löytämistä ja äänimaailman rauhoittamista. Ja mitä kaikkia ihania taideteoksia niihin tullaankaan vielä kiinnittämään!

Erilaiset tilanjakajat nähdään nykypedagogiikassa ratkaisun avaimina moniin tarkoituksiin

Muruissa jokaiselle lapselle rakennetaan varhaiskasvatuksen prosessin aikana omaa kansiota, johon kootaan merkittäviä taideteoksia ja kehityksen virstanpylväitä. Kuukausittaisilla perheaamiaisilla juuri näiden kansioiden esittely perheenjäsenille on lasten merkittävimpiä hetkiä. Onneksi riuskat osakkaat toimittavat Urban Millin lahjoitukset yhä uusien lasten kansioiden säilytystä varten perille uuteen kotiinsa.

Riuskat osakkaat, aina valmiina uusiin projekteihin!

Tervetuloa mukaan Murujen perheeseen! Näiden tuolien ja pöytien äärellä tullaan viettämään monen monituista askarteluhetkeä ja tärkeää yhteistyön jutustelua perheiden kanssa!

Kaksikielinen päiväkoti on arvokas lapsen kielenkehitykselle

(Kirjoittaja Sara Knuuti on psykologi, Murujen osakas ja henkilöstövastaava.)

Päiväkoti Murut Solstugan on noin kolmenkymmenen lapsen kaksikielinen yksikkö Kirkkonummen keskustassa. Toimintaperiaatteena on olla kuin suuri kaksikielinen perhe: lapset saavat opetusta omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi ja oppivat lisäksi toista kieltä arjessaan laulun ja leikin kautta. Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa pohjautuu tutkittuun tietoon lapsen kielenkehityksestä ja monikielisyydestä. Tässä jutussa haastattelen puheterapeutti ja tutkija Sini Smolanderia aiheesta tarkemmin.

Kaksikielisyys valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa

Varhaiskasvatukselle on valtakunnallisesti asetettu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joista yksi on Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kaksikielisessä päiväkodissa kielitaidon lisäksi lapsilla vahvistuu mutkaton suhtautuminen erilaisiin ihmisiin, mikä on merkittävä etu tulevaisuuden työelämätaidoissa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s. 36

Kielten rikas maailma: Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten valmiuksien ja kielellisten identiteettien kehittymistä. Uteliaisuus kieliin ja kulttuureihin herää, ja uudet taidot avaavat vaikuttamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Kaksikielinen varhaiskasvatus hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta, kun heille tarjotaan tavanomaista monipuolisemmin tilaisuuksia käyttää kieliä. Monenlaiset kulttuurit kohtaavat luontevasti, ja samalla luodaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta varhaiskasvatuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä. Kukin henkilöstön jäsen käyttää aktiivisesti jompaakumpaa kieltä ja lapsella on aina mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös omalla äidinkielellään. Lapsia kannustetaan molempien kielten käyttöön. (Opetushallitus 2018, s. 40, 51–52)

Oma lapseni kaksikieliseen päiväkotiin? Tutkittua tietoa pohdinnan tueksi

Puheterapeutti ja tutkija Sini Smolander, olet työskennellyt pitkään erikoissairaanhoidon puheterapeuttina monikielisten lasten parissa ja olet tekemässä aiheesta väitöskirjaa. Mitä väitöskirjasi tarkemmin käsittelee?

”Tutkin peräkkäisesti kaksikielisten lasten toisen kielen (suomen kielen) kehittymistä rinnakkain äidinkielen kanssa tilanteessa, kun kieli kehittyy tyypillisesti, sekä tilanteessa kun kielenkehityksessä on molemmilla kielillä erityistä kehityksellistä haastetta.”

Mitä lapsen kielenkehityksestä monikielisessä ympäristössä nykytiedon valossa ajatellaan?

”Kun lapsi omaksuu kieliään luonnollisessa kielenkäyttöympäristössä äidinkielensä tapaan, rinnalle tulevan toisenkin kielen omaksuminen tapahtuu hyvin samaan tapaan. Lapsilla on siis kyky oppia useampaa kuin yhtä kieltä (kielikyvykkyytensä ja kognitionsa puitteissa), eikä kahden kielen omaksuminen haittaa kognitiivista kehitystä. Kielenkehityksen vauhti ja saavutettu taitotaso toki riippuvat siitä, paljonko lapsi saa altistua kielille ja käyttää niitä. Taitotaso jatkossakin muuttuu käytön, tarpeen ja tilanteiden mukaan. Monikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka käyttää useampaa kieltä arjessaan, ottamatta kantaa kielitaidon tasoon.”

Kaksikielisessä päiväkodissa lapsella on mahdollisuus omaksua oman ensikielensä rinnalla toista kieltä, mikä on valtava rikkaus, eikä haittaa kielenkehitystä. Kuva: Ben White

Mitä ajattelet siitä, että lapsi kuulee päiväkodissa kahta kieltä, vaikka omassa kodissa puhuttaisiin vain yhtä niistä?

”Tällaisessa tilanteessa lapsella on mahdollisuus omaksua oman ensikielensä rinnalla toista kieltä, mikä on rikkaus, eikä haittaa kielenkehitystä. Ensikielen suotuisan kehityksen jatkumiseksi on toki hyvä, että toinen päiväkodissa puhutuista kielistä on myös kotikieli. Toisen kuultavan kielen osalta on mahdollista, että altistusta tulee vähemmän päivän mittaan ja luonnollisestikaan silloin kielitaito ei ole samanlainen molemmissa kielissä. Tämä ei tarkoita, että lapsi ei omaksuisi kahta kieltään tyypillisen kehityskulun mukaan. Jos lapsi ei kuule kotikieltään lainkaan päiväkodissa, eikä se ole laajemmin yhteiskunnan kieli, on hyvä varmistaa, että kotikielelle altistumista tulee muuten riittävästi, jotta sen suotuisa kehitys voidaan turvata.”

Oppiiko lapsi yhtä kieltä hitaammin tai huonommin, jos arjessa on toinenkin kieli?

”Kun lapsi kehittyy tyypillisesti eikä hänellä ole kehityksellisiä (kielellisiä) vaikeuksia, kahden kielen kehittyminen sujuu suotuisimmin. Kahden kielen rinnakkainen tai peräkkäinenkin kehittyminen varhaislapsuudessa noudattelee periaatteiltaan samoja kehityskulkuja, kuin yhden kielen kehittyminen. Jossain määrin kielten kehityksessä voi olla eroja yhden kielen kehittymiseen nähden, ja kielet voivat vaikuttaa toisiinsa eri tavoin riippuen siitä, miten lähellä tai kaukana ne ovat toisistaan esimerkiksi rakenteellisesti. Tämä ei kuitenkaan ole merkki häiriöstä. Altistumisesta ja ympäristöstä riippuen kielen osa-alueet saattavat myös kehittyä eri kielissä hieman eritahtisesti ja esimerkiksi sanaston osalta todetaan usein jonkin verran toisistaan eroava sanavarasto. Ei ole myöskään realistista odottaa kielten kehittyvän täysin tasapainossa määrällisesti, ja toisen kielen suppeampi sanasto ei ole merkki siitä, että kahden kielen omaksuminen vaikuttaisi kielteisesti kielen kehitykseen yleensä.”

Kaksikielinen päiväkoti

Minkälaiselle lapselle suosittelisit kaksikielistä päivähoitoa?

”Vaivattomimmin kaksikielinen päivähoito soveltunee varmasti lapselle, jolla on tyypillinen kielenkehitys, ja koko perheellä on myönteinen asenne useamman kielen yhtäaikaiseen omaksumiseen. Kiistatta monikielisyydellä on positiivisia sosiaalisia, kulttuurisia ja kommunikatiivisia vaikutuksia – nykymaailmassa vahvasti ihan työelämään asti.”

Kiistatta monikielisyydellä on positiivisia sosiaalisia, kulttuurisia ja kommunikatiivisia vaikutuksia – nykymaailmassa vahvasti ihan työelämään asti. Kuva: Gautam Arora

Minkälaiselle lapselle kaksikielinen päiväkoti voisi olla liian haastava tai kuormittava vaihtoehto?

”Periaatteessa monikielinen ympäristö sopii kaikille lapsille siinäkin tapauksessa, että kielten omaksumisessa on neurobiologiselta pohjalta haastetta, kuten kehityksellisessä kielihäiriössä. Tällainen lapsi tarvitsee toki enemmän tukea kieliinsä, ja tämä on huomioitava kotona ja päivähoidossa: vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen (kuvat, viittomat) käyttäminen molempien puhuttujen kielten rinnalla on oleellista. Tästä syystä perheessä on hyvä pohtia toiveita ja tavoitteita kielten omaksumiselle. Lapsen viihtymistä kaksikielisessä ympäristössä on hyvä seurata ja tehdä ratkaisuja siltäkin pohjalta erityisesti, mikäli kaksikielinen päivähoito ei ole perheen kielitilanteen kannalta välttämätön.”

Mitä ajattelet varhaiskasvattajien kielitaidosta – voivatko he käyttää vain sellaisia kieliä, jotka osaavat erinomaisesti?

”Lapselle puhutun kielen ei tarvitse aina tarjota äidinkielentasoista mallia. Etenkin, kun lapsi saa arjessaan mallia myös useammalta kieltä sujuvasti puhuvalta. Useimmiten ajatellaan, että aikuisen kielimallin olisi hyvä olla suhteellisen sujuva sillä kielellä mitä käyttää, mutta täydellisen virheetöntä sen ei tarvitse olla voidakseen olla hyödyksi lapsen kielenkehitykselle. Kielten ”sekoittamisessa” ei myöskään nykyajatuksen mukaan ole mitään huonoa. Aikuinen voi hyvin korvata yksittäisiä sanoja toisella kielellä ja antaa näin mallia myös kielenkäytön joustavuudesta. Yhdessä harjoitteleminen laajentaa lapsen tietoisuutta kielen muodoista, minkä katsotaan usein olevan vahvuus monikielisillä lapsilla ja palvelevan esimerkiksi lukitaitojen kehitystä.”

Kasvun ajattelutavassa lapsi saa uskoa, että menestyminen on minullekin mahdollista. Aikuiset mallintavat arjessa, kuinka virheet ovat tarpeellinen ja hauska osa oppimista. Kuva: Adam Winger

Minkälaisia käytännön vinkkejä antaisit varhaiskasvattajille useamman kielen tukemiseen?

”Kielenkäyttö kannattaa kytkeä arjen tilanteisiin ja lapsen kiinnostuksen kohteisiin. Leikin, laulun ja lorujen kautta uuden sanaston ja fraasien oppiminen on usein helpompaa. Kuvat, näyttäminen ja piirtäminen ovat tärkeitä puhutun viestin tukena. Salli lapsen käyttää haluamaansa kieltä – molemmilla kielillä vastaaminen on mahdollista. Toisen kielen kehitystä voi tukea epäsuorasti, esimerkiksi lapsen aloittaessa keskustelun ensikielellään, hänelle voi vastata toisella kielellä, vaatimatta häntä kuitenkaan suoraan vaihtamaan kieltä. Jo alle 3-vuotiaiden lapsiryhmässä voidaan keskustella, miten sama asia sanottaisiin toisella kielellä. Puhu selkeästi, täydellisin lausein, usein samoja sanoja ja fraaseja toistaen. Voit myös toistaa fraasin ja lisäksi sanoa sen toisella, lapsen paremmin ymmärtämällä kielellä. Alkuun on tärkeää käyttää aina samoja termejä ja vasta sitten laajentaa sanastoa: esimerkiksi alkuun on aina ’hanskat’ ja vasta myöhemmin myös ’lapaset, kintaat, käsineet’. Yhteistyö ja avoin juttelu vanhempien kanssa on tietenkin oleellista.”

Uskallus kommunikoida on tärkeää

Mitä sanoisit nykymaailman lasten vanhemmille?

”Lapsia kannattaa kannustaa eri kielten oppimiseen, unohtamatta ensikielen merkitystä. Monikielisyys on jo pitkään ollut enemmän sääntö kuin poikkeus maailmassa, ja nykyisin se on sitä myös ennen varsin yksikielisinä pidetyissä maailmankolkissa. Kielitaidon ei tarvitse olla täydellinen, jotta siitä olisi hyötyä. Omaksutun kielen perusteiden pohjalle voi myös aina rakentaa helpommin tarpeidensa mukaan uutta osaamista.”

Vanhempien rooli tässä kokonaisuudessa on suuri. Kuitenkin jo se riittää, että itse suhtautuu kieliin myönteisesti, niin lapsenkin on helppo innostua niistä. Kotona on tärkeää tukea lapsen innostusta, antaa hänen käyttää oppimiaan sanoja ja tutkiskella yhdessä mitä sama asia olisi eri kielillä. Lapsen ilmauksia voi laajentaa ensin toistamalla ja sitten lisäämällä uusia tapoja muotoilla sama asia. Kaikelle kielenkehitykselle on hyväksi runsas ääneen lukeminen – kaikilla halutuilla kielillä. Kielten oppimisen on tarkoitus olla luonnollista ja hauskaa!

Kaikki oppiminen edellyttää myös tunnetaitoja, ja mokailu, uudelleen yrittäminen ja yhdessä nauraminen ovat oivallisia keinoja madaltaa rimaa. Aiemmin vallinneen kilpailullisuuden sijaan pedagogiikassa on vahvistunut kasvun ajattelutapa.Lapsi saa uskoa, että menestyminen on minullekin mahdollista harjoittelun kautta ja virheet ovat aivan tavallinen osa oppimista. Lapsia hyödyttää nähdä aikuisten mallintavan tätä arjessa, kun hekään eivät häpeile epäonnistumisiaan. Murut Solstuganissa lapset tietävät, mitä kieltä kukin aikuinen pääasiassa käyttää. Tämän lisäksi kasvattajat kuitenkin mallintavat myös rohkeaa molempien kielien käyttöä ja uuden opettelua – ja mikäs sen hauskempaa, kuin lapsen välillä päästä korjaamaan aikuista. Toista opettamalla oppii itse parhaiten ja lapset toimivat myös toisilleen mallina. Oli kyseessä sitten uusi kieli, piirtäminen tai luistelu, me aikuiset näytämme, kuinka vähemmilläkin taidoilla voi nauttia tekemisestä!

Lue myös Murut Solstuganista. Läs också om Murut Solstugan.

Lähteet:

Smolander, Sini 2020. Monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kasvaminen. Teoksessa Lapsen kielenkehitys. Toim. Elina Niemitalo-Haapola, Sini Haapala ja Soile Ukkola. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, s. 337–359.

Tirri, K., Kuusisto, E. & Laine, S. 2018. Kasvun ajattelutapa motivoi oppimaan. Teoksessa Motivaatio ja oppiminen. Toim. Katariina Salmela-Aro. PS-Kustannus, Helsinki, s. 65–76.

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Helsinki.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Varhaiskasvatuksesta lapsi saa laaja-alaiset taidot muuttuvaan maailmaan – tietoinen läsnäolo osana hyvinvointia

(Kirjoittaja Sara Knuuti on psykologi, Murujen osakas ja henkilöstövastaava.)

Varhaiskasvatussuunnitelma ja uudet taidot

Suomen päiväkotitoiminnan runkona on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. ”Vasu-keskustelut” oman lapsen kasvusta ja kehityksestä ovat huoltajille tuttuja, mutta harva on ehkä perehtynyt asiaan perusteellisemmin. Muruissa kasvatustyö tuodaan vanhemmille näkyväksi Kindiedays-sovelluksella, jolla henkilökunta viestii päivittäin: suloisia valokuvia kasvot mustikassa, mutta myös tietoa, kuinka toiminta on liittynyt ”vasuun”. Opetus- ja kasvatusalalla päiväkodista lukioon painotetaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Yksi tapa myötävaikuttaa näiden taitojen kehittymiseen on tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Tässä jutussa haastattelen psykologi ja kirjailija Kirsi Sjöblomia, joka on kirjoittanut päiväkotienkin käyttöön kirjan Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat – mindfulness-satuja ja -harjoituksia.

*Muruissa viestitään huoltajille Kindiedays-sovelluksella varhaiskasvatuksen sisällöistä.*

Maailma muuttuu nopeasti, eikä diginatiivien jälkeläistemme työelämä tule muistuttamaan omaamme: se tulee rakentumaan laajojen yhteistyökuvioiden ja verkostoälykkyyden varaan. Staattiset tiedot ja taidot eivät enää niinkään ole tarpeen, kun kaikki tieto on välittömästi saatavilla. Sen sijaan yksilön tulee osata hallinnoida työntekoaan ja palautumistaan, huolehtia itsestään ja arjestaan, sekä rakentaa onnistunutta yhdessä tekemistä muiden ihmisten kanssa. Mikäli tulevaisuus herättäisi vanhemmissa huolta lapsensa pärjäämisestä, ei hätää: tässäkin suurin viisaus on lähestyä kokonaisuutta yksi ajankohtainen(!) pala kerrallaan. Jo päiväkodista alkaa lempeä valmistautuminen itsetuntemuksen kautta hyviin ihmissuhteisiin ja ymmärrykseen omasta tavasta olla. Tavoitteena ei suinkaan ole taaperoiden tiukka treenaaminen huippusuoriutujiksi, vaan päinvastoin runsaan ajan antaminen leikkimiselle, hitaalle olemiselle, itsensä kuuntelemiselle ja reagointitapojensa oivaltamiselle. ”Jokainen on omanlainen!”, tiesikin 3-vuotias murulainen jo perustella leikkivalintojaan.

Tietoinen läsnäolo varhaiskasvatuksessa ja Pikkumulperi

Kirsi Sjöblom, olet kirjoittanut kirjan Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat – mindfulness-satuja ja – harjoituksia. Mikä Pikkumulperi on?

”Pikkumulperi on sellainen ihan omanlaisensa pieni olento. Vaikka kirjailija lähettää ajatuksensa maailmalle omien ideoidensa saattelemana, on tärkeää, että lukijalle ja kokijalle jää omaa tilaa kuvitella. Tarinoiden avulla voi oivaltaa asioita eri tavalla kuin analyyttisen pohdiskelun kautta; kokemuksellisuudella voi joskus olla vahvempikin merkitys, kuin vaikkapa tavoitteellisella opiskelulla. Kirjassani eri elementit täydentävät toisiaan ja siinä toimii monikanavaisuus, eli kaunokirjallinen teksti, kuvat, äänitteet ja harjoitukset kytkeytyvät toisiinsa. Kirjassa on myös taustatieto-osuus. Milja Laineen hieno kuvitus on herättänyt hahmot eloon, mikä on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lukijasta on kyse.”

”Pikkumulperi henkäisee ja miettii: jo se, että äiti sanoi pelon ääneen, helpotti oloa. Pelko ei ollut enää aivan niin pelottavaa. Kun sillä oli nimi ja se huomattiin, se vaimeni hiukan ja muutti muotoaan.” (Sjöblom 2018, s. 53)

Hyväksyvä läsnäolo

Mitä ”tietoinen hyväksyvä läsnäolo” käytännössä tarkoittaa ja miten sitä selittäisi lapselle?

”Sillä tarkoitetaan huomion tarkoituksellista suuntaamista nykyhetkeen juuri sellaisena kuin se on. Vaikka länsimaisina ihmisinä usein lähestymme harjoitusta jonkin asian tekemisenä, tässä tapauksessa se on enemmänkin tekemisestä irti päästämistä, asettumista levähtämään tähän hetkeen. Voi ajatella, että lapsilla taito olla läsnä tässä hetkessä on jopa hyvin luontaista. He ovat tarkkoja huomaamaan vaikkapa metsän tuoksuja ja ääniä, ja osaavat senkin, että huomaaminen sinänsä on arvokasta – asioita ihmetellään ihan vain ihmettelyn ilosta. Tarkoituksena ei siis ole saada aikaan mitään, ei edes rentoutumista. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että pyritään suhtautumaan kaikkiin kokemuksiin avoimesti ja uteliaasti, ja päästämään irti arvottamisesta, onko joku juttu hyvä tai huono. Pikkumulperi-kirja tarjoaa kotien, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön käytännönläheistä materiaalia, jonka avulla voi tutustua tietoiseen läsnäoloon ja sen harjoittamiseen.”

Olet tulevaisuuden työelämätaitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin erikoistunut psykologi ja filosofian tohtori, kouluttaja, aineenopettaja, jooga- ja meditaatio-ohjaaja. Olet työskennellyt muun muassa lastenpsykiatrialla ja ohjannut tunnetaitoryhmiä. Kuinka kuvailisit omaa polkuasi Pikkumulperin luo?

”Ensimmäinen tarina lähti syntymään oikeastaan aika odottamattomana sivutuotteena, kun kävin kolmivuotista Viita-akatemian kirjoittajakoulua. Ajattelen, että kirjoihin ammentuu koko siihen asti eletty elämä; fiktiivistenkin tekstien ja kuvitteellisen maailman rakennusaineena ovat paitsi kirjoittajan omat kokemukset ja henkilöhistoria, myös se tarinoiden ja sanojen maailma, jota hän on elämänkaarensa aikana lukenut. Myös ammatillisesti kirjassa yhdistyy moni erilainen tontti: kaunokirjallisuus, tietoisen läsnäolon, joogan ja vapaan tanssin ohjaaminen, opettaminen, sekä tutkimus. Olin tutustunut tietoisen läsnäolon harjoittamiseen jo vuosien ajan ja kokenut sen melkeinpä mullistavaksi hyväksi voimavaraksi omassa elämässäni. Kaunokirjallisuus ja kirjoittaminen on puolestaan ollut suuri intohimoni ja lähellä sydäntäni aina.”

*Kirsi Sjöblom (Kuva: Kristina Tsvetkova)*

Pysähtymisen hyödyt

Kirjoitat, että rohkaisemalla lasta havainnoimaan omaa olotilaansa ja tarpeitaan tuetaan autonomiaa, motivaatiota ja itsesäätelyn taitojen kehittymistä. Kuinka perustelisit tätä skeptikoille; mitä hyötyä lapsen kasvulle voi olla hetken pysähtymisestä?

”Aika keskeinen juttu on sellainen paradoksi, kun usein ajattelemme kiireen keskellä, että töitä pitää tehdä yhä tiiviimmin, jotta ne ehtisi saada valmiiksi. Nykyään on kuitenkin paljon tutkimustietoa siitä, että töiden etenemisen kannalta olennaista onkin esimerkiksi säännölliset mikrotauot. Palautuminen jo työpäivän aikana tukee hyvinvointia ja tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin sen sijaan, että arvottaa pelkästään pysähtymisen hyötyä ja tuloksia, haluaisin nostaa esille sen arvon sellaisenaan: ilman taitoa olla läsnä nyt, elämän hetket menevät autopilotilla ohi, kun oma mieli matkustelee menneessä tai tulevassa. Ihan elämänlaadun kannalta, juuri nyt tapahtuu jotain tärkeää.”

Voiko Pikkumulperin harjoitteita alkaa tehdä kotona lapsen kanssa, vaikka ei olisi koskaan kuullutkaan mindfulnessista?

”Kirja on rakennettu niin, että se alkaa helpoilla harjoitteilla ja etenee siitä, joten aivan hyvin aikuinen ja lapsi voivat aloittaa tutkimusmatkansa yhdessä. Tärkeää on, että tilanne on turvallinen ja vapaaehtoinen. Aikuisen on hyvä ennakkoon tutustua lyhyisiin harjoitusohjeisiin, jotka auttavat pääsemään alkuun. Lapsen tulee saada itse päättää, osallistuuko ja miten osallistuu. Jos esimerkiksi paikallaan rentoutuminen ei tunnu hyvältä, voi luonnossa oleminen tai seisten tehtävät harjoitteet soveltua paremmin. Harjoitus voi myös alkuun olla hyvin lyhyt. Pääasia, että kokemus on myönteinen.”

Olet tehnyt väitöskirjan aiheesta miten tukea työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta nykypäivän työelämässä, jossa suuri osa työstä on tietointensiivistä, digitaalisesti välittyvää ja monesta fyysisestä paikasta käsin tehtävää. Työssäsi todetaan esimerkiksi, että etätyö edellyttää itseohjautuvuutta ja itsesäätelyn taitoja. Kuinka näkisit tämän aihepiirin kytkeytyvän Pikkumulperin sanomaan? Minkälaisia työelämätaitoja sinusta nykyisille päiväkoti-ikäisille tulisi opettaa?

”Ajattelen, että ne liittyvät paljon yhteen ja ilmiöt ovat monelta osin samoja lapsilla ja aikuisilla. Tietoisen läsnäolon taidot ovat nykytiedon valossa hyvä menetelmä oman mielen huoltamiseen ja tuki myös itsesäätelyn taitojen kehittymiseen. Olen juuri ollut tuottamassa sisältöä Terve Oppiva Mieli -hankkeen Läsnäoleva johtaja-koulutuksessa, jossa koulutetaan tietoisuustaitoja opetus- ja kasvatusalan johtajille, kuten päiväkodinjohtajille ja rehtoreille. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset laaja-alaiset taidot ovat siis juuri niitä, joita tulevaisuudessa ja jo nykypäivän työelämässä hyödynnetään.”

Mitä erityistä haluaisit sanoa varhaiskasvattajille?

”Aivan ensimmäisenä, että he tekevät valtavan tärkeää työtä ja ovat oman alansa asiantuntijoita! Kun toimii sellaisessa roolissa, jossa on niin vahvasti tukemassa pieniä ihmisiä, olisi tärkeää muistaa antaa myös itselleen sitä hyvää, jota antaa muille. Lasten hyvinvoinnin ja kasvun näkökulmasta nostaisin tärkeänä esille päiväkodin ilon ja myönteisen draivin. Kun lapsilla on kokemus oppimisen ilosta, omasta toimijuudesta ja osallisuudesta jo päiväkotiajalta, motivaatio ja työn imu on luontevampi löytää myös myöhemmällä koulupolulla ja aikuisena.”

Kindiedays kilahtaa jälleen ja Muruista tulee perheille tietoa päivän touhuista:

”Meillä Muruissa kannustetaan lapsia, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Haluamme olla turvallinen alusta kaikkien tunteiden näyttämiseen ja käsittelemiseen. Tunteet ovat vahvasti osana meidän arkea ja käsittelemme tunteita niiden noustessa pintaan sekä erilaisten tunnemateriaalien avulla tuokioissa. Tänään tutkimme erilaisia tunnekuvia ja liikuimme tunteiden mukaan. Pohdimme millaista olisi vihainen, ujo, iloinen tai surullinen liike. Liikkuuko väsynyt ollenkaan? Lapset eläytyivät upeasti ja kertoivat vielä mikä eläin heille tuli tunteista mieleen. Liikuimme kuin tiikeri ja karhu, vihaisena. Laiskiainen oli väsynyt, lintu iloinen, apina hullunkurinen ja ujous nimettiin hiireksi.”

Pikkumulperi kannattaa kutsua piipahtamaan jokaisessa kodissa ja päiväkodissa! Kirja on mukana mm. Suomen Kuvalehden lastenkirjasuosituksissa ja Opetushallituksen varhaiseen kielen kehitykseen liittyvässä Kielten rikas maailma -materiaalissa. Se myös valittiin mukaan Suomen Vanhempainliiton järjestämään Kiedo meidät tarinaan -kampanjaan, jonka toteuttajina olivat Jyväskylän yliopisto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Niilo Mäki Instituutti ja Suomen Kulttuurirahasto.

Kirjan tilaus täältä.
Esimerkkiharjoitteet:
1. Perillä tässä – Rentoutuminen
2. Hengitysharjoitus: kiihtyneen kehon ja mielen rauhoittaminen

Lähteet:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/etatyo-vaatii-itseohjautuvuutta-osa-tarvitsee-tukea-uusien-tyoelamataitojen-oppimiseen?publisherId=3747&releaseId=69882107 (haettu 10.10.2020)

Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunitelman perusteet 2018. Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Sjöblom, Kirsi (2018). Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat. Mindfulness-satuja ja -harjoituksia. PS-Kustannus, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Sjöblom, Kirsi (2020). Flourishing in 21st century workplaces: How to support knowledge workers’ productivity and well-being in modern environments. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314728 (haettu 10.10.2020)

Planerar du att återvända till arbetet och barnen börjar på dagis?

Lue juttu myös suomeksi!

(Denna berättelse skrevs av Outi Määttä, mamma till tre barn i dagisåldern och medgrundare av Muru. Innehållet i texten har konstruerats och kommenterats av Mona Harki, förskolelärare och biträdande chef för dagiset, samt Maarit Jaakkola, förskolelärare och förskoleverksamhetschef.)

Att återvända till arbetet efter föräldraledighet väcker många tankar och känslor. Tillfället väljs till en tid som är lämpligt för barnet, föräldrarna, arbetsgivaren eller kanske för en karriärförändring. Förutom praktiska frågor, snurrar många tankar och känslor i föräldrarnas huvud: Hur kan mitt barn klara sig utan mig? Vad har hänt med min karriär och mina yrkeskunskaper under min frånvaro? Tar jag som förälder rätt beslut? Hur fungerar en ny typ av vardag? Hur orkar vi? Å ena sidan kan en förälder längta efter att få utmana hjärnan, ta sig ur collegebyxorna och efter en ostörd lunch, men å andra sidan har de lugna ögonblicken i barnets vardag och kärleksfyllda kramar varit de mest underbara i världen.

Vad är det bästa dagiset för att ta hand om mitt barn?

Den stora frågan i denna ekvation är, vad är det bästa dagiset för att ta hand om mitt barn? Viktigast av allt är att föräldern vet att deras barn är i en säker och pålitlig miljö med bekanta pedagoger.

När du väljer ett dagis är det bra att vara uppmärksam på vissa saker utöver de grundläggande sakerna (storlek, plats och funktion). Hur är mottagningen? Har pedagogerna tid att bemöta dig och ditt barn? Är dagisatmosfären lugn? Det är värt att fråga hur dagsrytmen på dagiset är uppbyggd och vilken typ av frågor som har tagits upp i förskoleundervisningen på sistone. Det kan också vara aktuellt att tänka på en situation där syskon i olika åldrar skulle vara på dagis tillsammans.

Ett barn kan gå i samma dagis i upp till fem år och familjen kan vara dagisskund i mer än ett decennium. Under den tiden läggs grunden för barnets lärande, självkänsla och självbild samt interaktionsförmåga.

Hur går det till att börja på dagis?

Förbered dig på en introduktionsperiod när dagis börjar. Tiden som behövs för introduktionen är väldigt individuell – en dag eller två räcker för ett barn, ett annat behöver en vecka.

Introduktionen påbörjas tillsammans med barnets vårdnadshavare, ett steg i taget. Den första dagen vänjer sig barnet, på förmiddagen, vid pedagogerna och de andra barnen som leker, inomhus eller utomhus. Efter det är det bra att åka hem för lunch och en tupplur. Nästa dag kan redan vara längre, inklusive lunch och eventuellt en tupplur.

”Jag minns väl den galna känslan när dagisläraren sa,” åk hem, nu är det en bra tid ”. Bedövad lämnade jag mitt barn för att leka med nya vänner, gick bort från dagis och kände mig konstig – som om mina händer var tomma och något riktigt viktigt hade glömts bort. Några timmar senare fick jag ett meddelande med ett foto av mitt barn som sov. ”

Det finns alltid en bra dialog mellan pedagogerna och vårdnadshavare om vad som verkar vara den bästa lösningen för barnet. Förtroendeförhållandet mellan barnet och förskoleläraren börjar fördjupas och barnet lär sig att lita sig till förskolevuxna när deras egen vårdnadshavare inte är närvarande.

På dagis är barnet förmodligen för första gången medlem i en grupp av barn. Föräldern kan tänka på hur barnet klarar sig med olika människor. Kompetenta förskolelärare betraktar barnet som en individ i gruppen. Genom att de lär känna barnet lär de sig även om varje barns styrkor och intressen.

När du först lämnar ditt barn på dagis kan separationsmomentet vara svårt och det kan komma tårar. Låt inte det skrämma dig, även om situationen kan verka besvärlig. I dessa situationer kan vårdnadshavaren stödja byggandet av barnets känsla av trygghet genom att agera målmedvetet och konsekvent i överlämningen av barnet till förskoleläraren med ett tydligt hejdå. På det här sättet visar vårdnadshavaren barnet att han eller hon litar på förskolelärarna, och att du också mitt barn kan lita på dem. Ibland kan separationen vara svårare för föräldrarna än för barnet. 🙂

”Alla mina barn har tagit olika tid på att vänja sig vid dagis. Ett grät aldrig efter mig, det tredje i många veckor. Lyckligtvis fick armarna från pedagogerna och närvaron av äldre syskon alltid barnet att sluta gråta. Nyfikenhet att involvera sig i aktiviteterna med vänner lockade även alltid. ”

Förändrad vardag

Som erfarenhetsexpert kan jag med en djup röst (och en glimt i ögonvrån) garantera att arbetsvardagen är annorlunda före och efter man har fått barn. Arbetsdagens hastighet kommer sannolikt att intensifieras. På eftermiddagen tickar klockan snabbt, eftersom förskolans stängande port redan är i åtanke. Många föräldrar störs av en känsla av otillräcklighet när de är borta från barnet och samtidigt känner de sig mindre investerade i arbetet än tidigare. Åtminstone jag, författaren till detta blogginlägg, lärde mig bara färdigheterna att prioritera i arbetet, fokusera på det väsentliga och leda mig själv först efter att fått barn. Lyckligtvis är ”känslor av dålighet” ofta bara personens egna upplevelser, och dessa tankar delas inte av barnet eller arbetsgivaren.

”Jag letade noggrannt efter en lämplig plats att ta hand om min förstfödda när det var dags att återvända till jobbet. Mitt val föll på det dagis, där jag redan vid dörren fick en varm känsla och verksamheten höll hög kvalitet. Snart märkte jag en förändring i vardagens rytm. Jag lät inte dagarna bli långa längre och gjorde inte ”ännu den här saken”, locket till den bärbara datorn stängdes exakt kl. 16.00. ”

Många föräldrar tycker att bästa tiden på dagen är på eftermiddagen när man hämtar barnet från dagiset. Och det är definitivt det bästa ögonblicket på dagen för ett barn. Det är viktigt att föräldern lämnar telefonen i bilen och möter barnet med närvaro och lyssnar. Dagens nyheter utväxlas med förskolelärarna, och man lyssnar på det barnet har att säga.

”Mina barn känner igen vår bil på ett överraskande långt avstånd! Den lilla blå karaktären som är och leker vaknar till och springer med glädje mot grinden. Ingenting är underbarare än ett ivrigt mamma-rop och ett lyckligt barn som klänger sig fast runt halsen. ”

Det finns inget rätt sätt att göra saker eller en rätt ålder när ett barn ska börja dagis. Familjer och barn är individer och pedagogerna vet hur man kan stödja familjen beroende på situationen. Kunnig personal är intresserad av klientfamiljernas helhet och strävar efter att stödja familjer i alla situationer. Öppenhet och ärlighet är viktiga värden. I en bra interaktion behöver föräldern aldrig tänka på om de vågar berätta om detta.

Lyckliga barn växer upp i lyckliga familjer och varje familj hittar sin egen balans.

Suunnitteletko päivähoidon aloittamista ja töihin paluuta?

Läs texten även på svenska!

(Tämän jutun on kirjoittanut Outi Määttä, kolmen päiväkoti-ikäisen äiti ja Murujen toinen perustaja. Tekstin sisältöä on rakentanut ja kommentoinut Mona Harki, varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodin varajohtaja, sekä Maarit Jaakkola, varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodinjohtaja.)

Töihin palaaminen

Töihinpaluu vanhempainvapaan jälkeen herättää monia ajatuksia ja tunteita. Ajankohta haarukoituu hetkeen, joka on sopiva lapselle, vanhemmille, työnantajalle tai jopa uramuutokselle. Käytännön kysymysten lisäksi vanhemman päässä myllertävät isot tunteet: Miten lapseni pärjää ilman minua? Mitä uralleni ja ammatilliselle osaamiselleni on tapahtunut poissaoloni aikana? Teenkö vanhempana oikean ratkaisun? Miten uudenlainen arki järjestyy? Miten jaksamme? Toisaalta vanhempi voi janota päästä haastamaan aivojaan, pois collegehousuista ja häiriöttömälle lounaalle, mutta toisaalta vauva-arjen kiireettömät hetket ja rakkaudentäyteiset sylittelyt ovat olleet ihaninta maailmassa.

Paras hoitopaikka lapselleni?

Tässä yhtälössä valtavan suurena kysymyksenä on, mikä on lapselleni paras hoitopaikka? Tärkeintä on, että vanhempi tietää lapsensa olevan turvallisessa, luotettavassa hoivassa, tuttujen varhaiskasvattajien kanssa.

Päiväkodin valinnassa on hyvä kiinnittää perusasioiden (koko, sijainti ja toiminta) lisäksi huomiota tiettyihin asioihin. Minkälainen on vastaanotto? Kohtaavatko varhaiskasvattajat sinut ja lapsesi kiireettä? Onko päiväkodin tunnelma rauhallinen? Kannattaa kysellä miten päiväkodin päivärytmi rakentuu ja minkälaisia asioita varhaiskasvatuksessa on viime aikoina nostettu esille. Voi olla, että on tarpeen myös ajatella tilannetta, jossa eri-ikäiset sisarukset olisivat päiväkodissa yhdessä.

Lapsi voi käydä samaa päiväkotia jopa viisi vuotta ja perhe olla päiväkodin asiakas yli vuosikymmenen. Tuona aikana luodaan perusta kaikelle lapsen oppimiselle, itsetunnolle ja minäkuvalle, sekä vuorovaikutustaidoille.

Miten sujuu päivähoidon aloittaminen?

Päivähoitoa aloittaessa varaudutaan tutustumisjaksoon. Tutustumiseen käytettävä aika on hyvin yksilöllinen – toiselle lapselle riittää päivä tai kaksi, toinen tarvitsee viikon.

Tutustuminen aloitetaan lapsen huoltajan kanssa pienin askelin. Ensimmäisenä päivänä lapsi totuttelee aamupäivän ajan varhaiskasvattajiin ja muihin lapsiin sisällä ja ulkona leikkien. Sitten onkin hyvä palata kotiin lounaalle ja päiväunille. Seuraava päivä voi olla jo pidempi sisältäen lounaan ja mahdollisesti päiväunetkin.

”Muistan hyvin sen hullun tunteen, kun päiväkodinjohtaja sanoi, että ”lähde vain, nyt on hyvä hetki”. Hölmistyneenä jätin lapseni leikkimään uusien kavereiden kanssa, kävelin pois päiväkodilta ja olo oli outo – kuin kädet olisivat olleet typötyhjät ja jotain tosi tärkeää olisi unohtunut. Parin tunnin päästä sain viestin, jossa oli valokuva sikeässä unessa olevasta lapsestani.”

Varhaiskasvattajien ja huoltajien välillä käydään aina hyvä dialogi siitä, mikä lapselle vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Lapsen ja varhaiskasvattajan välinen luottamussuhde alkaa syventyä, ja lapsi oppii turvautumaan päiväkodin aikuisiin, kun oma huoltaja ei ole paikalla.

Päiväkodissa lapsi on todennäköisesti ensimmäistä kertaa lapsiryhmän jäsen. Vanhempaa voi mietityttää, kuinka lapsi pärjää erilaisten ihmisten kanssa. Osaavat varhaiskasvattajat huomioivat lapsen yksilönä ryhmässä. Tutustumisen kautta opitaan tuntemaan jokaisen lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet.

Kun ensimmäisen kerran jättää lapsen päiväkotiin, voi eron hetki olla vaikea ja itkuinenkin. Sitä ei kannata säikähtää, vaikka tilanne voikin tuntua hankalalta. Näissä tilanteissa huoltaja voi tukea lapsen turvallisuudentunteen rakentumista siten, että toimii määrätietoisesti ja johdonmukaisesti jättäessään lapsen varhaiskasvattajille ja sanoo reippaasti hei-heit. Näin huoltaja osoittaa lapselle, että luottaa varhaiskasvattajiin, ja sinäkin lapseni voit luottaa heihin. Joskus ero voi olla vaikeampi vanhemmille kuin lapsille. 🙂

”Kaikki lapseni ovat vaatineet eri ajan tottuakseen päiväkotiarkeen. Yksi ei itkenyt perääni koskaan, kolmas monta viikkoa. Onneksi varhaiskasvattajien sylit ja vanhempien sisarusten läsnäolo saivat aina itkun loppumaan. Uteliaisuus liittyä mukaan kavereiden toimintaan tempaisi lapsen mukaansa.”

Muuttunut arki

Kokemusasiantuntijan syvällä rintaäänellä (ja pilke silmäkulmassa) voin taata, että työarki ennen ja jälkeen lapsen on erilainen. Työpäivän tahti todennäköisesti tiivistyy. Iltapäivällä kelloa tulee vilkuiltua ahkerasti, sillä päiväkodin portti on jo mielessä. Useaa vanhempaa vaivaa riittämättömyyden tunne, kun on pois sekä lapsen luota, että tuntee panostavansa töihin vähemmän kuin ennen. Ainakin minä, tämän blogitekstin kirjoittaja, opin vasta lasten saamisen myötä todellisen työn priorisoinnin, olennaiseen fokusoimisen ja itseni johtamisen taidot. Onneksi ”huonouden tuntemukset” ovat usein vain henkilön itsensä kokemuksia, eikä näitä ajatuksia jaa lapsi eikä työnantaja.

”Etsin todella tarkkaan sopivaa hoitopaikkaa esikoiselleni, kun töihin paluun aika koitti. Valintani osui päiväkotiin, jossa heti ovella tuli lämmin olo, ja toiminta oli laadukkaan oloista. Pian huomasin arjen rytmin muuttuneen. En venyttänytkään päiviä ja tehnyt ”tämän jutun vielä loppuun”, vaan läppärin kansi sulkeutui tasan klo 16.”

Monien vanhempien mielestä lasten hakeminen iltapäivällä päiväkodista on päivän paras hetki. Ja ehdottomasti se on päivän paras hetki lapselle. On tärkeää, että vanhempi jättää puhelimen autoon ja kohtaa lapsen läsnä ollen ja kuunnellen. Varhaiskasvattajien kanssa vaihdetaan päivän kuulumiset, ja kuullaan mitä lapsella on kerrottavana.

”Lapseni tunnistavat automme jo hämmästyttävän kaukaa! Leikkien tohinassa oleva pieni sininen hahmo valpastuu, ja lähtee ilosta kiljuen juoksemaan kohti porttia. Mikään ei ole ihanampaa, kuin innokas Äitiiii-huuto ja kaulaan kapsahtava onnellinen lapsi.”

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita tai yhtä oikeaa ikää, jolloin lapsen kannattaa aloittaa päivähoito. Perheet ja lapset ovat yksilöitä, ja varhaiskasvattajat osaavat tukea perhettä tilanteen mukaan. Osaava henkilökunta on aidosti kiinnostunut asiakasperheiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja pyrkii tukemaan perheitä kaikissa tilanteissa. Avoimuus ja rehellisyys ovat ensisijaisen tärkeitä arvoja. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa vanhemman ei tarvitse kertaakaan miettiä, kehtaanko kertoa tästä.

Onnelliset lapset kasvavat onnellisissa perheissä, ja jokainen perhe löytää oman yksilöllisen tasapainonsa.

Muksubussit mahdollistavat lasten rikkaan ja monipuolisen ulkoilun ja retkeilyn

Päiväkoti Haukilahdessa

Päiväkoti Murut Haukilahdessa on liikkuvainen päiväkoti. Jo perustamisvaiheessa oli selvää, että päiväkoti haluaa ulkoilla ja retkeillä paljon, ja tarjota siten lapsille elämyksiä ja rikasta pedagogista sisältöä. Muruilla onkin kaksi suorastaan nerokasta kulkuvälinettä; Muksubussit, jotka ovat kaikkien lasten ykkössuosikit!

Päiväkodin pienten lapsiryhmä hyödyntää päivittäin näitä sähköavusteisia polkupyöriä, joihin kumpaankin mahtuu kuusi pientä matkustajaa. Iloisen väriset pyörät ja lasten riemunkiljahdukset nostavat hymyn jokaisen ohikulkijan kasvoille.
Päiväkodinjohtaja Maarit Jaakkola kertoo, että Muksubussit ovat lapsille todellinen hitti. Retkipäivä on aina paras päivä. Eteinen on täynnä innokkaita kypäräpäitä, ja lapset saavat itse vaikuttaa siihen, mihin retkikohteeseen tällä kertaa matkataan.
”Muksubussit ovat lapsille hurjan tärkeät. Eräänkin kerran Murujen piha oli täynnä surullisesti itkeviä lapsia, kun bussit nostettiin pakettiautoon mennäkseen pariksi päiväksi vuosihuoltoon.”

Liikkumiseen yhdistetään pedagogista sisältöä

Muksubusseilla eli muksareilla liikkumiseen yhdistetään luontevasti pedagogista sisältöä.
Matkan varrella opetellaan matematiikkaa kuin itsestään, kun lasketaan montako autoa tien varrella on pysäköitynä, tai lasketaan jopa vain sinisiä tai punaisia autoja. Myös luonto tulee lähemmäksi ja busseilun lomassa lapset tunnistavat mielellään esimerkiksi syksyn kauniisti värjäämiä puita, kuten pihlajat, koivut ja vaahterat.

Liikennekasvatus saa konkretiaa, kun liikennesääntöjä harjoitellaan yhdessä; katsotaan vasemmalle ja oikealle, mietitään saako mennä suojatien yli. Varhaiskasvattajat näyttävät käsimerkkiä ja sanottavat tekemistä.
Ryhmässä liikkuminen edellyttää, että lapset huomioivat toisensa, odottavat vuoroaan, eivät töni tai potki toisiaan. Kaikilla on hyvä ja turvallinen olla, kun liikutaan toiset huomioiden.

Iloa kaikkien päivään

Varhaiskasvatuksen opettaja Mona Harki kertoo, että Muksubusseilla on vaikea liikkua herättämättä positiivista huomiota. Päiväsaikaan kaduilla vastaan tulevat vanhukset pysähtyvät ihastelemaan värikästä ja iloista joukkoa. Lapset aina vilkuttavat vastaantulijoille ja huikkaavat tervehdykset ja kuulumiset. ”On ihana nähdä, miten voimme tuoda iloa toisten päivään!”

Ja hauskaa on myös varhaiskasvattajilla. Eräänä päivänä varhaiskasvatuksen erityisopettaja Minna Kankaanpää kiiruhti sisältä ulos kovan huudon hälyttämänä peläten hätätilannetta, mutta lapset siellä vain innoissaan nostivat tunnelmaa busseissa odottaen jo starttia retkelle.
Löytyypä Muruista myös lapsi, jonka lähestulkoon toinen sana ”äidin” jälkeen oli ”mktubtti”.

”Pyöräily on tosi mukavaa ja kevyttä, paitsi jos on unohtanut ladata akut.” nauraa Mona. ”Ja ennen kaikkea tärkeintä on turvallisuus. Kaikilla lapsilla on omat kypärät ja turvavyöt, vauhti on maltillinen, ja Muksubussi on tukeva ja turvallinen kulkuväline.”

Monipuoliset mahdollisuudet helposti saavutettavana

Lapsilla on monta eri suosikkokohdetta; Mellstenin ranta, Niittykummun leikkipaikan maatrampoliini ja Niittykummun paloasema, Sorsapuiston kiipeilyseinä jne. Jokaisella leikkipaikalla ja puistolla on se jokin oma ominaisjuttunsa, joka tekee siitä lapsille tärkeän.

Muksubussien ansiosta päästään muutamassa minuutissa todella kauas. Siirtymiseen ei mene aikaa, vaan lapset pääsevät nopeasti kohteeseen, jossa päästään itse asiaan, eli motoriseen harjoitteluun ja yhdessä tekemisen riemuun.

”Muksubussit ovat olleet meille valtava lisäarvo etenkin retkeilyn ja liikkumisen kannalta”, toteaa Maarit lopuksi. Muksubussit ovat oleellinen osa Muruja.

Muksubussit on Muruille toimittanut kempeleläinen Muksubussi Oy. Murujen bussien visuaalisesta ilmeestä vastaa Elina Hulkkonen.

Päiväkodin omistajat – Ihmiset Päiväkoti Murujen kulissien takana

Murujen osakkaat vasemmalta: Sara, kaksi perustajaa Maarit ja Outi, Jarkko, Jussi ja Antti
Kuvaaja: Selviää lopussa

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Sokerista, kanelista, inkivääristä ja kukkasista.
Aherruksesta, nauruista ja loputtomista uusista ideoista.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Kiitos henkilökunnalle syntyy Outin keittiössä

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Kokouksista, halauksista, rohkeista puheeksi ottamisista.
Kiitoksista, juhlinnoista, ”kaikkien projektien projekteista”.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Kun projekti-ideat eivät ota loppuakseen!

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Exceleistä, etanoista, samppanjasta ja sammakoista.
Idealisteista, realisteista sekä niiden toteuttajista.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Henkilökunta on jokaisen päiväkodin aarre! <3

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Sirkkeleistä, pensseleistä, useista diplomi-insinööreistä.
Psykologista, varhaiskasvattajasta, koiran häntätupsukoista.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Äärimmäisestä vakavuudesta ja joskus täysin ranttalista.
Slackissa* öiden pikkutunneilla, monista, monista jutusteluista.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Päiväkodin omistajat — *Slack = sovellus, toimintaympäristö yrityksen sisäiseen kommunikaatioon.

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Kaksosista, lauluista ja timanttisesta osaamisesta.
Isyydestä, äitiydestä, ystävyydestä ja luottamuksesta.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Mistä on Murujen osakkaat tehty?
Perustajasta kahdesta ja neljästä mukaan pyydetystä.
Huumorista, sisusta ja rohkeasta yhdessä hyppäämisestä.
Niistä on Murujen osakkaat tehty.

Murujen perustajat — Päiväkoti Murut Oy:n perustajat Maarit Jaakkola ja Outi Määttä

Mutta mikä niitä niin kovasti naurattaa?
No ammattilaiset kameran takana.

(Tekstin inspiraationa toimi englantilainen kansanruno Mistä on pienet pojat/tytöt tehty, jonka on suomentanut Kirsi Kunnas)