Kaksikielinen päiväkoti on arvokas lapsen kielenkehitykselle

Kuva: Stephen Andrews

(Kirjoittaja Sara Knuuti on psykologi, Murujen osakas ja henkilöstövastaava.)

Päiväkoti Murut Solstugan on noin kolmenkymmenen lapsen kaksikielinen yksikkö Kirkkonummen keskustassa. Toimintaperiaatteena on olla kuin suuri kaksikielinen perhe: lapset saavat opetusta omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi ja oppivat lisäksi toista kieltä arjessaan laulun ja leikin kautta. Kaksikielisyys varhaiskasvatuksessa pohjautuu tutkittuun tietoon lapsen kielenkehityksestä ja monikielisyydestä. Tässä jutussa haastattelen puheterapeutti ja tutkija Sini Smolanderia aiheesta tarkemmin.

Kaksikielisyys valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa

Varhaiskasvatukselle on valtakunnallisesti asetettu laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joista yksi on Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu. Kaksikielisessä päiväkodissa kielitaidon lisäksi lapsilla vahvistuu mutkaton suhtautuminen erilaisiin ihmisiin, mikä on merkittävä etu tulevaisuuden työelämätaidoissa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, s. 36

Kielten rikas maailma: Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten kielellisten valmiuksien ja kielellisten identiteettien kehittymistä. Uteliaisuus kieliin ja kulttuureihin herää, ja uudet taidot avaavat vaikuttamisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Kaksikielinen varhaiskasvatus hyödyntää lasten varhaisen kielenoppimisen herkkyyskautta, kun heille tarjotaan tavanomaista monipuolisemmin tilaisuuksia käyttää kieliä. Monenlaiset kulttuurit kohtaavat luontevasti, ja samalla luodaan pohjaa elinikäiselle kielten opiskelulle. Toiminta suunnitellaan niin, että kahdella kielellä toteutetusta varhaiskasvatuksesta muodostuu kokonaisuus, jossa molemmat kielet ovat läsnä. Kukin henkilöstön jäsen käyttää aktiivisesti jompaakumpaa kieltä ja lapsella on aina mahdollisuus tulla ymmärretyksi myös omalla äidinkielellään. Lapsia kannustetaan molempien kielten käyttöön. (Opetushallitus 2018, s. 40, 51–52)

Oma lapseni kaksikieliseen päiväkotiin? Tutkittua tietoa pohdinnan tueksi

Puheterapeutti ja tutkija Sini Smolander, olet työskennellyt pitkään erikoissairaanhoidon puheterapeuttina monikielisten lasten parissa ja olet tekemässä aiheesta väitöskirjaa. Mitä väitöskirjasi tarkemmin käsittelee?

”Tutkin peräkkäisesti kaksikielisten lasten toisen kielen (suomen kielen) kehittymistä rinnakkain äidinkielen kanssa tilanteessa, kun kieli kehittyy tyypillisesti, sekä tilanteessa kun kielenkehityksessä on molemmilla kielillä erityistä kehityksellistä haastetta.”

Mitä lapsen kielenkehityksestä monikielisessä ympäristössä nykytiedon valossa ajatellaan?

”Kun lapsi omaksuu kieliään luonnollisessa kielenkäyttöympäristössä äidinkielensä tapaan, rinnalle tulevan toisenkin kielen omaksuminen tapahtuu hyvin samaan tapaan. Lapsilla on siis kyky oppia useampaa kuin yhtä kieltä (kielikyvykkyytensä ja kognitionsa puitteissa), eikä kahden kielen omaksuminen haittaa kognitiivista kehitystä. Kielenkehityksen vauhti ja saavutettu taitotaso toki riippuvat siitä, paljonko lapsi saa altistua kielille ja käyttää niitä. Taitotaso jatkossakin muuttuu käytön, tarpeen ja tilanteiden mukaan. Monikieliseksi voidaan kutsua henkilöä, joka käyttää useampaa kieltä arjessaan, ottamatta kantaa kielitaidon tasoon.”

Kaksikielisessä päiväkodissa lapsella on mahdollisuus omaksua oman ensikielensä rinnalla toista kieltä, mikä on valtava rikkaus, eikä haittaa kielenkehitystä. Kuva: Ben White

Mitä ajattelet siitä, että lapsi kuulee päiväkodissa kahta kieltä, vaikka omassa kodissa puhuttaisiin vain yhtä niistä?

”Tällaisessa tilanteessa lapsella on mahdollisuus omaksua oman ensikielensä rinnalla toista kieltä, mikä on rikkaus, eikä haittaa kielenkehitystä. Ensikielen suotuisan kehityksen jatkumiseksi on toki hyvä, että toinen päiväkodissa puhutuista kielistä on myös kotikieli. Toisen kuultavan kielen osalta on mahdollista, että altistusta tulee vähemmän päivän mittaan ja luonnollisestikaan silloin kielitaito ei ole samanlainen molemmissa kielissä. Tämä ei tarkoita, että lapsi ei omaksuisi kahta kieltään tyypillisen kehityskulun mukaan. Jos lapsi ei kuule kotikieltään lainkaan päiväkodissa, eikä se ole laajemmin yhteiskunnan kieli, on hyvä varmistaa, että kotikielelle altistumista tulee muuten riittävästi, jotta sen suotuisa kehitys voidaan turvata.”

Oppiiko lapsi yhtä kieltä hitaammin tai huonommin, jos arjessa on toinenkin kieli?

”Kun lapsi kehittyy tyypillisesti eikä hänellä ole kehityksellisiä (kielellisiä) vaikeuksia, kahden kielen kehittyminen sujuu suotuisimmin. Kahden kielen rinnakkainen tai peräkkäinenkin kehittyminen varhaislapsuudessa noudattelee periaatteiltaan samoja kehityskulkuja, kuin yhden kielen kehittyminen. Jossain määrin kielten kehityksessä voi olla eroja yhden kielen kehittymiseen nähden, ja kielet voivat vaikuttaa toisiinsa eri tavoin riippuen siitä, miten lähellä tai kaukana ne ovat toisistaan esimerkiksi rakenteellisesti. Tämä ei kuitenkaan ole merkki häiriöstä. Altistumisesta ja ympäristöstä riippuen kielen osa-alueet saattavat myös kehittyä eri kielissä hieman eritahtisesti ja esimerkiksi sanaston osalta todetaan usein jonkin verran toisistaan eroava sanavarasto. Ei ole myöskään realistista odottaa kielten kehittyvän täysin tasapainossa määrällisesti, ja toisen kielen suppeampi sanasto ei ole merkki siitä, että kahden kielen omaksuminen vaikuttaisi kielteisesti kielen kehitykseen yleensä.”

Kaksikielinen päiväkoti

Minkälaiselle lapselle suosittelisit kaksikielistä päivähoitoa?

”Vaivattomimmin kaksikielinen päivähoito soveltunee varmasti lapselle, jolla on tyypillinen kielenkehitys, ja koko perheellä on myönteinen asenne useamman kielen yhtäaikaiseen omaksumiseen. Kiistatta monikielisyydellä on positiivisia sosiaalisia, kulttuurisia ja kommunikatiivisia vaikutuksia – nykymaailmassa vahvasti ihan työelämään asti.”

Kiistatta monikielisyydellä on positiivisia sosiaalisia, kulttuurisia ja kommunikatiivisia vaikutuksia – nykymaailmassa vahvasti ihan työelämään asti. Kuva: Gautam Arora

Minkälaiselle lapselle kaksikielinen päiväkoti voisi olla liian haastava tai kuormittava vaihtoehto?

”Periaatteessa monikielinen ympäristö sopii kaikille lapsille siinäkin tapauksessa, että kielten omaksumisessa on neurobiologiselta pohjalta haastetta, kuten kehityksellisessä kielihäiriössä. Tällainen lapsi tarvitsee toki enemmän tukea kieliinsä, ja tämä on huomioitava kotona ja päivähoidossa: vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen (kuvat, viittomat) käyttäminen molempien puhuttujen kielten rinnalla on oleellista. Tästä syystä perheessä on hyvä pohtia toiveita ja tavoitteita kielten omaksumiselle. Lapsen viihtymistä kaksikielisessä ympäristössä on hyvä seurata ja tehdä ratkaisuja siltäkin pohjalta erityisesti, mikäli kaksikielinen päivähoito ei ole perheen kielitilanteen kannalta välttämätön.”

Mitä ajattelet varhaiskasvattajien kielitaidosta – voivatko he käyttää vain sellaisia kieliä, jotka osaavat erinomaisesti?

”Lapselle puhutun kielen ei tarvitse aina tarjota äidinkielentasoista mallia. Etenkin, kun lapsi saa arjessaan mallia myös useammalta kieltä sujuvasti puhuvalta. Useimmiten ajatellaan, että aikuisen kielimallin olisi hyvä olla suhteellisen sujuva sillä kielellä mitä käyttää, mutta täydellisen virheetöntä sen ei tarvitse olla voidakseen olla hyödyksi lapsen kielenkehitykselle. Kielten ”sekoittamisessa” ei myöskään nykyajatuksen mukaan ole mitään huonoa. Aikuinen voi hyvin korvata yksittäisiä sanoja toisella kielellä ja antaa näin mallia myös kielenkäytön joustavuudesta. Yhdessä harjoitteleminen laajentaa lapsen tietoisuutta kielen muodoista, minkä katsotaan usein olevan vahvuus monikielisillä lapsilla ja palvelevan esimerkiksi lukitaitojen kehitystä.” 

Kasvun ajattelutavassa lapsi saa uskoa, että menestyminen on minullekin mahdollista. Aikuiset mallintavat arjessa, kuinka virheet ovat tarpeellinen ja hauska osa oppimista. Kuva: Adam Winger

Minkälaisia käytännön vinkkejä antaisit varhaiskasvattajille useamman kielen tukemiseen?

”Kielenkäyttö kannattaa kytkeä arjen tilanteisiin ja lapsen kiinnostuksen kohteisiin. Leikin, laulun ja lorujen kautta uuden sanaston ja fraasien oppiminen on usein helpompaa. Kuvat, näyttäminen ja piirtäminen ovat tärkeitä puhutun viestin tukena. Salli lapsen käyttää haluamaansa kieltä – molemmilla kielillä vastaaminen on mahdollista. Toisen kielen kehitystä voi tukea epäsuorasti, esimerkiksi lapsen aloittaessa keskustelun ensikielellään, hänelle voi vastata toisella kielellä, vaatimatta häntä kuitenkaan suoraan vaihtamaan kieltä. Jo alle 3-vuotiaiden lapsiryhmässä voidaan keskustella, miten sama asia sanottaisiin toisella kielellä. Puhu selkeästi, täydellisin lausein, usein samoja sanoja ja fraaseja toistaen. Voit myös toistaa fraasin ja lisäksi sanoa sen toisella, lapsen paremmin ymmärtämällä kielellä. Alkuun on tärkeää käyttää aina samoja termejä ja vasta sitten laajentaa sanastoa: esimerkiksi alkuun on aina ’hanskat’ ja vasta myöhemmin myös ’lapaset, kintaat, käsineet’. Yhteistyö ja avoin juttelu vanhempien kanssa on tietenkin oleellista.”

Uskallus kommunikoida on tärkeää

Mitä sanoisit nykymaailman lasten vanhemmille?

”Lapsia kannattaa kannustaa eri kielten oppimiseen, unohtamatta ensikielen merkitystä. Monikielisyys on jo pitkään ollut enemmän sääntö kuin poikkeus maailmassa, ja nykyisin se on sitä myös ennen varsin yksikielisinä pidetyissä maailmankolkissa. Kielitaidon ei tarvitse olla täydellinen, jotta siitä olisi hyötyä. Omaksutun kielen perusteiden pohjalle voi myös aina rakentaa helpommin tarpeidensa mukaan uutta osaamista.”

Vanhempien rooli tässä kokonaisuudessa on suuri. Kuitenkin jo se riittää, että itse suhtautuu kieliin myönteisesti, niin lapsenkin on helppo innostua niistä. Kotona on tärkeää tukea lapsen innostusta, antaa hänen käyttää oppimiaan sanoja ja tutkiskella yhdessä mitä sama asia olisi eri kielillä. Lapsen ilmauksia voi laajentaa ensin toistamalla ja sitten lisäämällä uusia tapoja muotoilla sama asia. Kaikelle kielenkehitykselle on hyväksi runsas ääneen lukeminen – kaikilla halutuilla kielillä. Kielten oppimisen on tarkoitus olla luonnollista ja hauskaa!

Kaikki oppiminen edellyttää myös tunnetaitoja, ja mokailu, uudelleen yrittäminen ja yhdessä nauraminen ovat oivallisia keinoja madaltaa rimaa. Aiemmin vallinneen kilpailullisuuden sijaan pedagogiikassa on vahvistunut kasvun ajattelutapa.Lapsi saa uskoa, että menestyminen on minullekin mahdollista harjoittelun kautta ja virheet ovat aivan tavallinen osa oppimista. Lapsia hyödyttää nähdä aikuisten mallintavan tätä arjessa, kun hekään eivät häpeile epäonnistumisiaan. Murut Solstuganissa lapset tietävät, mitä kieltä kukin aikuinen pääasiassa käyttää. Tämän lisäksi kasvattajat kuitenkin mallintavat myös rohkeaa molempien kielien käyttöä ja uuden opettelua – ja mikäs sen hauskempaa, kuin lapsen välillä päästä korjaamaan aikuista. Toista opettamalla oppii itse parhaiten ja lapset toimivat myös toisilleen mallina. Oli kyseessä sitten uusi kieli, piirtäminen tai luistelu, me aikuiset näytämme, kuinka vähemmilläkin taidoilla voi nauttia tekemisestä!

Lue myös Murut Solstuganista. Läs också om Murut Solstugan.

Lähteet:

Smolander, Sini 2020. Monikielisyyteen ja -kulttuurisuuteen kasvaminen. Teoksessa Lapsen kielenkehitys. Toim. Elina Niemitalo-Haapola, Sini Haapala ja Soile Ukkola. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, s. 337–359.

Tirri, K., Kuusisto, E. & Laine, S. 2018. Kasvun ajattelutapa motivoi oppimaan. Teoksessa Motivaatio ja oppiminen. Toim. Katariina Salmela-Aro. PS-Kustannus, Helsinki, s. 65–76.

Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Helsinki.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *