(Tämän jutun on kirjoittanut Outi Määttä, kolmen päiväkoti-ikäisen äiti ja Murujen toinen perustaja. Tekstin sisältöä on rakentanut ja kommentoinut Mona Harki, varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodin varajohtaja, sekä Maarit Jaakkola, varhaiskasvatuksen opettaja ja päiväkodinjohtaja.)
Töihin palaaminen
Töihinpaluu vanhempainvapaan jälkeen herättää monia ajatuksia ja tunteita. Ajankohta haarukoituu hetkeen, joka on sopiva lapselle, vanhemmille, työnantajalle tai jopa uramuutokselle. Käytännön kysymysten lisäksi vanhemman päässä myllertävät isot tunteet: Miten lapseni pärjää ilman minua? Mitä uralleni ja ammatilliselle osaamiselleni on tapahtunut poissaoloni aikana? Teenkö vanhempana oikean ratkaisun? Miten uudenlainen arki järjestyy? Miten jaksamme? Toisaalta vanhempi voi janota päästä haastamaan aivojaan, pois collegehousuista ja häiriöttömälle lounaalle, mutta toisaalta vauva-arjen kiireettömät hetket ja rakkaudentäyteiset sylittelyt ovat olleet ihaninta maailmassa.
Paras hoitopaikka lapselleni?
Tässä yhtälössä valtavan suurena kysymyksenä on, mikä on lapselleni paras hoitopaikka? Tärkeintä on, että vanhempi tietää lapsensa olevan turvallisessa, luotettavassa hoivassa, tuttujen varhaiskasvattajien kanssa.
Päiväkodin valinnassa on hyvä kiinnittää perusasioiden (koko, sijainti ja toiminta) lisäksi huomiota tiettyihin asioihin. Minkälainen on vastaanotto? Kohtaavatko varhaiskasvattajat sinut ja lapsesi kiireettä? Onko päiväkodin tunnelma rauhallinen? Kannattaa kysellä miten päiväkodin päivärytmi rakentuu ja minkälaisia asioita varhaiskasvatuksessa on viime aikoina nostettu esille. Voi olla, että on tarpeen myös ajatella tilannetta, jossa eri-ikäiset sisarukset olisivat päiväkodissa yhdessä.
Lapsi voi käydä samaa päiväkotia jopa viisi vuotta ja perhe olla päiväkodin asiakas yli vuosikymmenen. Tuona aikana luodaan perusta kaikelle lapsen oppimiselle, itsetunnolle ja minäkuvalle, sekä vuorovaikutustaidoille.
Miten sujuu päivähoidon aloittaminen?
Päivähoitoa aloittaessa varaudutaan tutustumisjaksoon. Tutustumiseen käytettävä aika on hyvin yksilöllinen – toiselle lapselle riittää päivä tai kaksi, toinen tarvitsee viikon.
Tutustuminen aloitetaan lapsen huoltajan kanssa pienin askelin. Ensimmäisenä päivänä lapsi totuttelee aamupäivän ajan varhaiskasvattajiin ja muihin lapsiin sisällä ja ulkona leikkien. Sitten onkin hyvä palata kotiin lounaalle ja päiväunille. Seuraava päivä voi olla jo pidempi sisältäen lounaan ja mahdollisesti päiväunetkin.
”Muistan hyvin sen hullun tunteen, kun päiväkodinjohtaja sanoi, että ”lähde vain, nyt on hyvä hetki”. Hölmistyneenä jätin lapseni leikkimään uusien kavereiden kanssa, kävelin pois päiväkodilta ja olo oli outo – kuin kädet olisivat olleet typötyhjät ja jotain tosi tärkeää olisi unohtunut. Parin tunnin päästä sain viestin, jossa oli valokuva sikeässä unessa olevasta lapsestani.”
Varhaiskasvattajien ja huoltajien välillä käydään aina hyvä dialogi siitä, mikä lapselle vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Lapsen ja varhaiskasvattajan välinen luottamussuhde alkaa syventyä, ja lapsi oppii turvautumaan päiväkodin aikuisiin, kun oma huoltaja ei ole paikalla.
Päiväkodissa lapsi on todennäköisesti ensimmäistä kertaa lapsiryhmän jäsen. Vanhempaa voi mietityttää, kuinka lapsi pärjää erilaisten ihmisten kanssa. Osaavat varhaiskasvattajat huomioivat lapsen yksilönä ryhmässä. Tutustumisen kautta opitaan tuntemaan jokaisen lapsen vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet.
Kun ensimmäisen kerran jättää lapsen päiväkotiin, voi eron hetki olla vaikea ja itkuinenkin. Sitä ei kannata säikähtää, vaikka tilanne voikin tuntua hankalalta. Näissä tilanteissa huoltaja voi tukea lapsen turvallisuudentunteen rakentumista siten, että toimii määrätietoisesti ja johdonmukaisesti jättäessään lapsen varhaiskasvattajille ja sanoo reippaasti hei-heit. Näin huoltaja osoittaa lapselle, että luottaa varhaiskasvattajiin, ja sinäkin lapseni voit luottaa heihin. Joskus ero voi olla vaikeampi vanhemmille kuin lapsille. 🙂
”Kaikki lapseni ovat vaatineet eri ajan tottuakseen päiväkotiarkeen. Yksi ei itkenyt perääni koskaan, kolmas monta viikkoa. Onneksi varhaiskasvattajien sylit ja vanhempien sisarusten läsnäolo saivat aina itkun loppumaan. Uteliaisuus liittyä mukaan kavereiden toimintaan tempaisi lapsen mukaansa.”
Muuttunut arki
Kokemusasiantuntijan syvällä rintaäänellä (ja pilke silmäkulmassa) voin taata, että työarki ennen ja jälkeen lapsen on erilainen. Työpäivän tahti todennäköisesti tiivistyy. Iltapäivällä kelloa tulee vilkuiltua ahkerasti, sillä päiväkodin portti on jo mielessä. Useaa vanhempaa vaivaa riittämättömyyden tunne, kun on pois sekä lapsen luota, että tuntee panostavansa töihin vähemmän kuin ennen. Ainakin minä, tämän blogitekstin kirjoittaja, opin vasta lasten saamisen myötä todellisen työn priorisoinnin, olennaiseen fokusoimisen ja itseni johtamisen taidot. Onneksi ”huonouden tuntemukset” ovat usein vain henkilön itsensä kokemuksia, eikä näitä ajatuksia jaa lapsi eikä työnantaja.
”Etsin todella tarkkaan sopivaa hoitopaikkaa esikoiselleni, kun töihin paluun aika koitti. Valintani osui päiväkotiin, jossa heti ovella tuli lämmin olo, ja toiminta oli laadukkaan oloista. Pian huomasin arjen rytmin muuttuneen. En venyttänytkään päiviä ja tehnyt ”tämän jutun vielä loppuun”, vaan läppärin kansi sulkeutui tasan klo 16.”
Monien vanhempien mielestä lasten hakeminen iltapäivällä päiväkodista on päivän paras hetki. Ja ehdottomasti se on päivän paras hetki lapselle. On tärkeää, että vanhempi jättää puhelimen autoon ja kohtaa lapsen läsnä ollen ja kuunnellen. Varhaiskasvattajien kanssa vaihdetaan päivän kuulumiset, ja kuullaan mitä lapsella on kerrottavana.
”Lapseni tunnistavat automme jo hämmästyttävän kaukaa! Leikkien tohinassa oleva pieni sininen hahmo valpastuu, ja lähtee ilosta kiljuen juoksemaan kohti porttia. Mikään ei ole ihanampaa, kuin innokas Äitiiii-huuto ja kaulaan kapsahtava onnellinen lapsi.”
Ei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita tai yhtä oikeaa ikää, jolloin lapsen kannattaa aloittaa päivähoito. Perheet ja lapset ovat yksilöitä, ja varhaiskasvattajat osaavat tukea perhettä tilanteen mukaan. Osaava henkilökunta on aidosti kiinnostunut asiakasperheiden kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja pyrkii tukemaan perheitä kaikissa tilanteissa. Avoimuus ja rehellisyys ovat ensisijaisen tärkeitä arvoja. Hyvässä vuorovaikutussuhteessa vanhemman ei tarvitse kertaakaan miettiä, kehtaanko kertoa tästä.
Onnelliset lapset kasvavat onnellisissa perheissä, ja jokainen perhe löytää oman yksilöllisen tasapainonsa.
