Varhaiskasvatuksesta lapsi saa laaja-alaiset taidot muuttuvaan maailmaan – tietoinen läsnäolo osana hyvinvointia

(Kirjoittaja Sara Knuuti on psykologi, Murujen osakas ja henkilöstövastaava.)

Varhaiskasvatussuunnitelma ja uudet taidot

Suomen päiväkotitoiminnan runkona on valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma. ”Vasu-keskustelut” oman lapsen kasvusta ja kehityksestä ovat huoltajille tuttuja, mutta harva on ehkä perehtynyt asiaan perusteellisemmin. Muruissa kasvatustyö tuodaan vanhemmille näkyväksi Kindiedays-sovelluksella, jolla henkilökunta viestii päivittäin: suloisia valokuvia kasvot mustikassa, mutta myös tietoa, kuinka toiminta on liittynyt ”vasuun”. Opetus- ja kasvatusalalla päiväkodista lukioon painotetaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteita. Yksi tapa myötävaikuttaa näiden taitojen kehittymiseen on tietoinen hyväksyvä läsnäolo. Tässä jutussa haastattelen psykologi ja kirjailija Kirsi Sjöblomia, joka on kirjoittanut päiväkotienkin käyttöön kirjan Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat – mindfulness-satuja ja -harjoituksia.

Muruissa viestitään huoltajille Kindiedays-sovelluksella varhaiskasvatuksen sisällöistä.

Maailma muuttuu nopeasti, eikä diginatiivien jälkeläistemme työelämä tule muistuttamaan omaamme: se tulee rakentumaan laajojen yhteistyökuvioiden ja verkostoälykkyyden varaan. Staattiset tiedot ja taidot eivät enää niinkään ole tarpeen, kun kaikki tieto on välittömästi saatavilla. Sen sijaan yksilön tulee osata hallinnoida työntekoaan ja palautumistaan, huolehtia itsestään ja arjestaan, sekä rakentaa onnistunutta yhdessä tekemistä muiden ihmisten kanssa. Mikäli tulevaisuus herättäisi vanhemmissa huolta lapsensa pärjäämisestä, ei hätää: tässäkin suurin viisaus on lähestyä kokonaisuutta yksi ajankohtainen(!) pala kerrallaan. Jo päiväkodista alkaa lempeä valmistautuminen itsetuntemuksen kautta hyviin ihmissuhteisiin ja ymmärrykseen omasta tavasta olla. Tavoitteena ei suinkaan ole taaperoiden tiukka treenaaminen huippusuoriutujiksi, vaan päinvastoin runsaan ajan antaminen leikkimiselle, hitaalle olemiselle, itsensä kuuntelemiselle ja reagointitapojensa oivaltamiselle. ”Jokainen on omanlainen!”, tiesikin 3-vuotias murulainen jo perustella leikkivalintojaan.

Tietoinen läsnäolo varhaiskasvatuksessa ja Pikkumulperi

Kirsi Sjöblom, olet kirjoittanut kirjan Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat – mindfulness-satuja ja – harjoituksia. Mikä Pikkumulperi on?

”Pikkumulperi on sellainen ihan omanlaisensa pieni olento. Vaikka kirjailija lähettää ajatuksensa maailmalle omien ideoidensa saattelemana, on tärkeää, että lukijalle ja kokijalle jää omaa tilaa kuvitella. Tarinoiden avulla voi oivaltaa asioita eri tavalla kuin analyyttisen pohdiskelun kautta; kokemuksellisuudella voi joskus olla vahvempikin merkitys, kuin vaikkapa tavoitteellisella opiskelulla. Kirjassani eri elementit täydentävät toisiaan ja siinä toimii monikanavaisuus, eli kaunokirjallinen teksti, kuvat, äänitteet ja harjoitukset kytkeytyvät toisiinsa. Kirjassa on myös taustatieto-osuus. Milja Laineen hieno kuvitus on herättänyt hahmot eloon, mikä on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lukijasta on kyse.”

”Pikkumulperi henkäisee ja miettii: jo se, että äiti sanoi pelon ääneen, helpotti oloa. Pelko ei ollut enää aivan niin pelottavaa. Kun sillä oli nimi ja se huomattiin, se vaimeni hiukan ja muutti muotoaan.” (Sjöblom 2018, s. 53)

Hyväksyvä läsnäolo

Mitä ”tietoinen hyväksyvä läsnäolo” käytännössä tarkoittaa ja miten sitä selittäisi lapselle?

”Sillä tarkoitetaan huomion tarkoituksellista suuntaamista nykyhetkeen juuri sellaisena kuin se on. Vaikka länsimaisina ihmisinä usein lähestymme harjoitusta jonkin asian tekemisenä, tässä tapauksessa se on enemmänkin tekemisestä irti päästämistä, asettumista levähtämään tähän hetkeen. Voi ajatella, että lapsilla taito olla läsnä tässä hetkessä on jopa hyvin luontaista. He ovat tarkkoja huomaamaan vaikkapa metsän tuoksuja ja ääniä, ja osaavat senkin, että huomaaminen sinänsä on arvokasta – asioita ihmetellään ihan vain ihmettelyn ilosta. Tarkoituksena ei siis ole saada aikaan mitään, ei edes rentoutumista. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että pyritään suhtautumaan kaikkiin kokemuksiin avoimesti ja uteliaasti, ja päästämään irti arvottamisesta, onko joku juttu hyvä tai huono. Pikkumulperi-kirja tarjoaa kotien, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen käyttöön käytännönläheistä materiaalia, jonka avulla voi tutustua tietoiseen läsnäoloon ja sen harjoittamiseen.”

Olet tulevaisuuden työelämätaitoihin, motivaatioon ja hyvinvointiin erikoistunut psykologi ja filosofian tohtori, kouluttaja, aineenopettaja, jooga- ja meditaatio-ohjaaja. Olet työskennellyt muun muassa lastenpsykiatrialla ja ohjannut tunnetaitoryhmiä. Kuinka kuvailisit omaa polkuasi Pikkumulperin luo?

”Ensimmäinen tarina lähti syntymään oikeastaan aika odottamattomana sivutuotteena, kun kävin kolmivuotista Viita-akatemian kirjoittajakoulua. Ajattelen, että kirjoihin ammentuu koko siihen asti eletty elämä; fiktiivistenkin tekstien ja kuvitteellisen maailman rakennusaineena ovat paitsi kirjoittajan omat kokemukset ja henkilöhistoria, myös se tarinoiden ja sanojen maailma, jota hän on elämänkaarensa aikana lukenut. Myös ammatillisesti kirjassa yhdistyy moni erilainen tontti: kaunokirjallisuus, tietoisen läsnäolon, joogan ja vapaan tanssin ohjaaminen, opettaminen, sekä tutkimus. Olin tutustunut tietoisen läsnäolon harjoittamiseen jo vuosien ajan ja kokenut sen melkeinpä mullistavaksi hyväksi voimavaraksi omassa elämässäni. Kaunokirjallisuus ja kirjoittaminen on puolestaan ollut suuri intohimoni ja lähellä sydäntäni aina.”

Kirsi Sjöblom (Kuva: Kristina Tsvetkova)

Pysähtymisen hyödyt

Kirjoitat, että rohkaisemalla lasta havainnoimaan omaa olotilaansa ja tarpeitaan tuetaan autonomiaa, motivaatiota ja itsesäätelyn taitojen kehittymistä. Kuinka perustelisit tätä skeptikoille; mitä hyötyä lapsen kasvulle voi olla hetken pysähtymisestä?

”Aika keskeinen juttu on sellainen paradoksi, kun usein ajattelemme kiireen keskellä, että töitä pitää tehdä yhä tiiviimmin, jotta ne ehtisi saada valmiiksi. Nykyään on kuitenkin paljon tutkimustietoa siitä, että töiden etenemisen kannalta olennaista onkin esimerkiksi säännölliset mikrotauot. Palautuminen jo työpäivän aikana tukee hyvinvointia ja tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Kuitenkin sen sijaan, että arvottaa pelkästään pysähtymisen hyötyä ja tuloksia, haluaisin nostaa esille sen arvon sellaisenaan: ilman taitoa olla läsnä nyt, elämän hetket menevät autopilotilla ohi, kun oma mieli matkustelee menneessä tai tulevassa. Ihan elämänlaadun kannalta, juuri nyt tapahtuu jotain tärkeää.”

Voiko Pikkumulperin harjoitteita alkaa tehdä kotona lapsen kanssa, vaikka ei olisi koskaan kuullutkaan mindfulnessista?

”Kirja on rakennettu niin, että se alkaa helpoilla harjoitteilla ja etenee siitä, joten aivan hyvin aikuinen ja lapsi voivat aloittaa tutkimusmatkansa yhdessä. Tärkeää on, että tilanne on turvallinen ja vapaaehtoinen. Aikuisen on hyvä ennakkoon tutustua lyhyisiin harjoitusohjeisiin, jotka auttavat pääsemään alkuun. Lapsen tulee saada itse päättää, osallistuuko ja miten osallistuu. Jos esimerkiksi paikallaan rentoutuminen ei tunnu hyvältä, voi luonnossa oleminen tai seisten tehtävät harjoitteet soveltua paremmin. Harjoitus voi myös alkuun olla hyvin lyhyt. Pääasia, että kokemus on myönteinen.”

Olet tehnyt väitöskirjan aiheesta miten tukea työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta nykypäivän työelämässä, jossa suuri osa työstä on tietointensiivistä, digitaalisesti välittyvää ja monesta fyysisestä paikasta käsin tehtävää. Työssäsi todetaan esimerkiksi, että etätyö edellyttää itseohjautuvuutta ja itsesäätelyn taitoja. Kuinka näkisit tämän aihepiirin kytkeytyvän Pikkumulperin sanomaan? Minkälaisia työelämätaitoja sinusta nykyisille päiväkoti-ikäisille tulisi opettaa?

”Ajattelen, että ne liittyvät paljon yhteen ja ilmiöt ovat monelta osin samoja lapsilla ja aikuisilla. Tietoisen läsnäolon taidot ovat nykytiedon valossa hyvä menetelmä oman mielen huoltamiseen ja tuki myös itsesäätelyn taitojen kehittymiseen. Olen juuri ollut tuottamassa sisältöä Terve Oppiva Mieli -hankkeen Läsnäoleva johtaja-koulutuksessa, jossa koulutetaan tietoisuustaitoja opetus- ja kasvatusalan johtajille, kuten päiväkodinjohtajille ja rehtoreille. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaiset laaja-alaiset taidot ovat siis juuri niitä, joita tulevaisuudessa ja jo nykypäivän työelämässä hyödynnetään.”

Mitä erityistä haluaisit sanoa varhaiskasvattajille?

”Aivan ensimmäisenä, että he tekevät valtavan tärkeää työtä ja ovat oman alansa asiantuntijoita! Kun toimii sellaisessa roolissa, jossa on niin vahvasti tukemassa pieniä ihmisiä, olisi tärkeää muistaa antaa myös itselleen sitä hyvää, jota antaa muille. Lasten hyvinvoinnin ja kasvun näkökulmasta nostaisin tärkeänä esille päiväkodin ilon ja myönteisen draivin. Kun lapsilla on kokemus oppimisen ilosta, omasta toimijuudesta ja osallisuudesta jo päiväkotiajalta, motivaatio ja työn imu on luontevampi löytää myös myöhemmällä koulupolulla ja aikuisena.”

Kindiedays kilahtaa jälleen ja Muruista tulee perheille tietoa päivän touhuista:

”Meillä Muruissa kannustetaan lapsia, että kaikki tunteet ovat sallittuja. Haluamme olla turvallinen alusta kaikkien tunteiden näyttämiseen ja käsittelemiseen. Tunteet ovat vahvasti osana meidän arkea ja käsittelemme tunteita niiden noustessa pintaan sekä erilaisten tunnemateriaalien avulla tuokioissa. Tänään tutkimme erilaisia tunnekuvia ja liikuimme tunteiden mukaan. Pohdimme millaista olisi vihainen, ujo, iloinen tai surullinen liike. Liikkuuko väsynyt ollenkaan? Lapset eläytyivät upeasti ja kertoivat vielä mikä eläin heille tuli tunteista mieleen. Liikuimme kuin tiikeri ja karhu, vihaisena. Laiskiainen oli väsynyt, lintu iloinen, apina hullunkurinen ja ujous nimettiin hiireksi.”

Pikkumulperi kannattaa kutsua piipahtamaan jokaisessa kodissa ja päiväkodissa! Kirja on mukana mm. Suomen Kuvalehden lastenkirjasuosituksissa ja Opetushallituksen varhaiseen kielen kehitykseen liittyvässä Kielten rikas maailma -materiaalissa. Se myös valittiin mukaan Suomen Vanhempainliiton järjestämään Kiedo meidät tarinaan -kampanjaan, jonka toteuttajina olivat Jyväskylän yliopisto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Niilo Mäki Instituutti ja Suomen Kulttuurirahasto.

Kirjan tilaus täältä.
Esimerkkiharjoitteet:
1. Perillä tässä – Rentoutuminen
2. Hengitysharjoitus: kiihtyneen kehon ja mielen rauhoittaminen 

Lähteet:

https://www.sttinfo.fi/tiedote/etatyo-vaatii-itseohjautuvuutta-osa-tarvitsee-tukea-uusien-tyoelamataitojen-oppimiseen?publisherId=3747&releaseId=69882107 (haettu 10.10.2020)

Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunitelman perusteet 2018. Helsinki. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf

Sjöblom, Kirsi (2018). Pikkumulperi ja pienet suuret tarinat. Mindfulness-satuja ja -harjoituksia. PS-Kustannus, Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu.

Sjöblom, Kirsi (2020). Flourishing in 21st century workplaces: How to support knowledge workers’ productivity and well-being in modern environments. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/314728 (haettu 10.10.2020)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *